{"id":5228,"date":"2025-05-21T10:27:18","date_gmt":"2025-05-21T08:27:18","guid":{"rendered":"https:\/\/sotahuuto.fi\/?page_id=5228"},"modified":"2026-04-17T17:32:03","modified_gmt":"2026-04-17T15:32:03","slug":"armeijajaot-viitekehys","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/armeijajaot-viitekehys\/","title":{"rendered":"Armeijajaot & viitekehys"},"content":{"rendered":"
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Sotahuuto 2026 jatkaa siit\u00e4 mihin Sotahuuto 2025 p\u00e4\u00e4ttyi. Nyt Englannin kruunusta, ja my\u00f6s Normandian herruudesta, kilpailee verisesti Vilhelm Valloittajan (William the Conqueror) pojat\u2026 \u2026ja v\u00e4h\u00e4n muutkin.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Vilhelm Valloittajan kuollessa vuonna 1087 juonittelut ja valtataistelut johtavat vuosia jatkuvaan sotaan Normandiassa ja sen l\u00e4hialueilla. Vilhelm Valloittajan kolme poikaa, Robert, Vilhelm (William) ja Henrik (Henry), taistelevat is\u00e4ns\u00e4 perinn\u00f6st\u00e4, sek\u00e4 Englannin ja Normandian herruudesta. Ranskan kuningas yritt\u00e4\u00e4 saada oman maansa kuriin ja j\u00e4rjestykseen, ja h\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 englantilaisvaikutteet pois. Samalla Flanderin ja Anjoun kreivikunnat yritt\u00e4v\u00e4t tasapainoilla vahvistuvan Englannin, pullistelevan Normandian ja Ranskan kuninkaan uhkien v\u00e4liss\u00e4, ja turvata oman vahvan asemansa uudessa vallan verkostossa.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t

Sotahuuto 2026 sijoittuu ajallisesti Vilhelm Valloittajan kuolemasta vuonna 1087 viimeisen pojan Henrikin kuolemaan vuonna 1135, tai jopa v\u00e4h\u00e4n sen yli. Maantieteellisesti sotahuutoja karjuttiin Kanaalin molemmilla puolilla ja monilla alueilla Ranskassa, mutta suurimmat taistelut k\u00e4ytiin Normandiassa ja sen l\u00e4hialueilla Pohjois-Ranskassa.\u00a0<\/p>

Koska toimijat vaihtelivat paljon puoli vuosisataa kest\u00e4neess\u00e4 konfliktissa, niin Sotahuudossa joudutaan hieman yksinkertaistamaan toteutusta. Esimerkiksi kaikki Vilhelmin pojat k\u00e4yttiv\u00e4t Normandian vaakunaa ja v\u00e4rej\u00e4, ja se saattaisi aiheuttaa h\u00e4mmennyst\u00e4 taistelukent\u00e4ll\u00e4. Poikien saama tuki normanniaatelistolta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut selke\u00e4sti jakautunutta, vaan kaikilla oli tukijoita ja liittolaisia muiden veljien alueille. Lis\u00e4tietolinkeiss\u00e4 on tarkempi kuvaus Sotahuudon osapuolista, heid\u00e4n tunnuksistaan, ja ketk\u00e4 edustavat eri osapuolia Sotahuudon kentill\u00e4.<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

England<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kuningas Vilhelm II Punainen <\/b>(William Rufus), Vilhelm Valloittajan lempilapsi, kantaa Englannin kruunua, ja johtaa Englannin miehet sotaan pit\u00e4\u00e4kseen Normandian osana valtakuntaansa. Ja ehk\u00e4 laajentaakseenkin valtakuntaansa Ranskan alueilla.\u00a0<\/b><\/p>

Vilhelm on ankara, mutta taitava hallitsija, joka keskittyy valtaan ja sotaan. H\u00e4nt\u00e4 tukee normanniaatelistosta ne, jotka kaipaavat vahvaa kuningasta ja selke\u00e4\u00e4 hallintoa. Vilhelmin, ja siten my\u00f6s Englannin, tavoitteena on varmistaa veljien alistuminen kruunulle, ja pit\u00e4\u00e4 Ranskan kuninkaan n\u00e4pit erossa Vilhelm Valloittajan perinn\u00f6st\u00e4, joka kokonaisuudessaan kuuluisi Vilhelm II:lle. Kertoohan jo nimikin sen, kenelle Englannin ja Normandian valta oikeasti kuuluu.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t

Vilhelm II Punainen<\/b> tai Vilhelm II Englannin kuningas, kuten Vilhelm tykk\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n kutsuttavan, oli keskimm\u00e4inen Vilhelm Valloittajan hengiss\u00e4 selvinneist\u00e4 pojista, ja Valloittajan suosikki Englannin kruunun perij\u00e4ksi. Vilhelm piti Englannin kruunua vuodesta 1087 kuolemaansa asti vuoteen 1100. Vilhelm Punainen kamppaili toistuvasti veljiens\u00e4 kanssa vallasta, ja soti my\u00f6s ulkoista uhkaa vastaan Ranskassa. Vilhelmi\u00e4 pidettiin ankarana, ja jopa julmana, hallitsijana, mutta h\u00e4n sai asiat tapahtumaan. Vilhelm ei koskaan avioitunut. Vilhelm Punaisen kuoleman j\u00e4lkeen h\u00e4nen joukkojaan voi tulkita Englannin normanniaatelistoksi ja Vilhelm Valloittajan tytt\u00e4ren Adelan pojan Tapani Bloislaisen (Stephen of Blois) joukoiksi. Tapani nappasi Englannin kruunun itselleen Henrikin kuoltua vuonna 1035, ja p\u00e4\u00e4tyi sis\u00e4llissotaan Henrikin tyt\u00e4rt\u00e4 \u201dkeisarinna\u201d Matildea vastaan.<\/p>

Vilhelm Punainen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tunnuksenaan Englannin Pyh\u00e4n Yrj\u00f6n (St. George) lippua erottuakseen veljest\u00e4\u00e4n Robertista. Pyh\u00e4n Yrj\u00f6n lippu otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vasta vuonna 1190. Lippu on siis v\u00e4h\u00e4n etuajassa, mutta se on selke\u00e4 ja helposti tunnistettava symboli Englannin kruunulle.<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Englannin armeijassa taistelevat<\/b><\/p>

Clan Ulfnar<\/p>

Ajan Kaarti<\/p>

Wanainmaa<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Normandia<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Normandian herttuana toimii Robert Lyhytsukka <\/b>(Robert Curthose\/Courteheuse), Vilhelm Valloittajan vanhin poika, ja laillinen perij\u00e4. Nuorempi veli Vilhelm Punainen sai is\u00e4n antamaan Englannin kruunun itselleen, ja nyt Robert on kutsunut Normandian aateliset, sotilaat ja uroot aseisiin ottaakseen sen, mik\u00e4 h\u00e4nelle kuuluu. Normandian teht\u00e4v\u00e4 on hallita Englantia, ei toisin p\u00e4in.<\/p>

Robert on urhea ja taitava soturi, mutta \u00e4kkipikainen ja johdateltavissa oleva hallitsija. Se on ehk\u00e4 syy, miksi monet normanniaateliset ovatkin asettuneet h\u00e4nen puolelleen tiukkaa ja ankaraa Vilhelm Punaista vastaan. Helpoiten Englannin kukistaminen onnistuu, jos Normandian naapurit ovat joko liittolaisia, tai alistettuja valloituksia.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t

Robert Lyhytsukka <\/b>oli Vilhelm Valloittajan vanhin poika ja Normandian herttua. Robert oli toistuvasti riidoissa, ja v\u00e4lill\u00e4 jopa sodassa, is\u00e4\u00e4ns\u00e4 Vilhelm Valloittajaa vastaan. Kuolinvuoteellaan Valloittaja meinasi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 Robertin perinn\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi, mutta taipui lopulta aateliston pyynt\u00f6ihin ja normanniperinteisiin, joiden mukaan vanhin poika perii is\u00e4ns\u00e4 perint\u00f6maat. Robert sai pit\u00e4\u00e4 Normandian, mutta Vilhelmin itse valloittama Englanti meni keskimm\u00e4iselle veljelle Vilhelm Punaiselle. T\u00e4m\u00e4 repi auki veljesten ennest\u00e4\u00e4n tulehtuneet v\u00e4lit, ja johti toistuviin konflikteihin veljesten v\u00e4lill\u00e4. Robertin taistelutaidot olivat hyv\u00e4t, mutta hallitsijana h\u00e4n oli ylimalkainen ja heikko, ja siksi aateliston suosikki. Vilhelm Punaisen kuollessa vuonna 1100 Robert oli palaamassa ristiretkelt\u00e4, ja nuorin veli Henrik ehti k\u00e4hvelt\u00e4\u00e4 Englannin kruunun itselleen ohi Robertin perint\u00f6oikeuden. Vuonna 1106 Henrik heitti veljens\u00e4 Robertin tyrm\u00e4\u00e4n, jossa t\u00e4m\u00e4 oli kuolemaansa asti vuonna 1134. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan lopeta sukusotaa, vaan Robertin poika Vilhelm (William Clito) jatkoi taistelua Normandiasta omaan kuolemaansa asti vuonna 1028.<\/p>

Robert Lyhytsukka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Normandian herttuana tietysti perinteist\u00e4 Normandian vaakunaa.<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Normandian armeijassa taistelevat<\/b><\/p>

Perkeleen Kohortti<\/p>

Carulei Mantu Custodia<\/p>

Valkoinen Komppania<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Cotentin<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Cotentinin niemimaan ruhtinas Henrik Viisas <\/b>(Henry Beauclerc) on Vilhelm Valloittajan nuorin poika. Perinn\u00f6kseen Henrik sai vain 5000 hopeapuntaa, mutta veljesriitojen alettua Henrik rahoitti Robertin kapinaa Vilhelmi\u00e4 vastaan, ja sai vastineeksi Robertilta Cotentinin niemimaan itselleen. Henrik perusti hovinsa niemimaan suurimpaan kaupunkiin Cherbourgiin, ja alkoi kutoa verkkojaan.<\/p>

Henrik on Vilhelm Valloittajan pojista oppinein, ja juonikkain\u2026 ja ahnein. Tietysti Englannin kruunu ja Normandian herruus kuuluvat Henrikille, ohi tyhmempien veljien. Liittoutumalla ja juonittelemalla voi saada sen, mihin suora voima ei riit\u00e4. Henrik, ja Cotentin, pyrkiikin pelauttamaan Vilhelmi\u00e4 ja Robertia toisiaan vastaan, samalla kun punoo verkkojaan Ranskan hovissa ja Normandian naapureissa Flanderissa ja Anjoussa. Juonittelussa on voimaa.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t

Henrik I Viisas<\/b> oli Vilhelm Valloittajan nuorin poika. Henrik syntyi ja kasvoi Englannissa, ja oppi Englannin tavoille. Valloittajan perinn\u00f6njaossa Henrik j\u00e4i kuitenkin tyhj\u00e4n p\u00e4\u00e4lle, ja sai vain (ison) kasan rahaa Englannin ja Normandian menness\u00e4 vanhemmille veljille. Vilhelm Punaisen ja Robertin alkaessa riidell\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n Englannin kruunusta Henrik onnistui kuitenkin ostamaan itselleen Cotentinin niemimaan Robertin Normandiasta, kun Robert tarvitsi rahaa sotaan. Henrik sotkeutuikin valtakamppailuun toimien taustalla ja kasvattaen omaa vaikutusvaltaansa. Vilhelm Punaisen kuollessa vuonna 1100 Henrik nappasi itselleen Englannin kruunun Robertin ollessa ristiretkell\u00e4. Henrik piti kruunua kuolemaansa asti vuoteen 1135.<\/p>

Hetken Henrikin dynastiset suunnitelmat n\u00e4yttiv\u00e4t onnistuvan. Tyt\u00e4r Matilde oli naitettu Pyh\u00e4n saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarille, ja poika ja kruununperij\u00e4 oli naimassa Anjoun kreivin. Henrikin perimyssuunnitelmat eiv\u00e4t kuitenkaan toimineet, kun h\u00e4nen nimetty perillisens\u00e4 Vilhelm (William Adelin) kuoli White Shipin onnettomuudessa vuonna 1120. Vuonna 1125 my\u00f6s tytt\u00e4ren Matilden puoliso keisari Henrik V kuoli rikkoen liiton keisarikuntaan. Liitto Anjoun kanssa onnistui vuonna 1228 leski Matilden avulla, ja Henrik nimesi h\u00e4net perij\u00e4kseen. Perij\u00e4 vihollisen puolisona ei kuitenkaan miellytt\u00e4nyt Englannin ylh\u00e4is\u00f6\u00e4, ja Englannin Henrikin kuollessa kuninkaaksi nostettiin Vilhelm Valloittajan tytt\u00e4ren Adelan poika Tapani Bloislainen. T\u00e4m\u00e4 aloitti uuden sis\u00e4llissodan Matilden ja Tapanin v\u00e4lill\u00e4 vuonna 1135.<\/p>

Henrik k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tunnuksenaan Cherbourgin kaupungin vaakunaa. Cherbourg oli Cotentinin niemimaan suurin kaupunki ja Henrikin varhaisen vallan keskus. Vaakuna otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1100-luvun loppupuolella, eli se on ajallisesti melkein kohdillaan.

<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Cotentinin armeijassa taistelevat<\/b><\/p>

Savon Rykmentti<\/p>

Raadonnylkij\u00e4t<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Ranska<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Ranskaa johtaa kuningas Ludvig VI<\/b> Soturi <\/b>(Louis VI). Tai Paksu. Riippuu, kenelt\u00e4 kysyy. Mutta ei varren paksuus haittaa, kun mieli on viilt\u00e4v\u00e4n ter\u00e4v\u00e4. Ludvig ja Ranska on vakiinnuttamassa valtaansa, ja laittamassa rettel\u00f6iv\u00e4t kreivikunnat ja herttuakunnat kuriin. Sek\u00e4 tietysti potkimassa Ranskan asioihin sotkeutuvat englantilaiset kanaalin yli. Joko Normandian mahtisuvut ja Vilhelm Valloittajan perilliset alistuvat Ranskan vallan alle, h\u00e4ipyv\u00e4t Kanaalin toiselle puolelle, tai kuolevat. Ja sama p\u00e4tee itsevaltaisiin Flanderiin ja Anjouhin. Niiden hallitsijat kumartavat kuningasta, tai menett\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4ns\u00e4. Ranskan pit\u00e4\u00e4 hallita koko Ranskaa, ja valta Ranskassa kuuluu Ranskan kuninkaalle.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t

Ranskan kuningas Ludvig VI<\/b> edusti Ranskan keskusvaltaa. Ranskan kuninkaanvallalle taistelu Normandiasta liittyi laajempaan Ranskan valtiolliseen kehitykseen ja l\u00e4\u00e4nitysten sitomiseen kuninkaan vallan alle. Ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n Ranskan alueet poissa Englannin kuninkaan k\u00e4sist\u00e4. Suuri osa Ranskan l\u00e4\u00e4nityksist\u00e4 ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tunnustanut kuninkaan valtaa, vaan taisteli usein omaa kuningastaan vastaan. Konfliktin alusta vuoteen 1108 asti Ranskan kuninkaana oli Filip I (Philip I), ja sen j\u00e4lkeen Ludvig VI. Molemmat kuninkaat olivat osaavia ja vahvoja hallitsijoita, ja saivat pakotettua monet l\u00e4\u00e4nitykset tunnustamaan kuninkaan ylivallan. Nuoruudessaan Ludvig oli hurja soturi, joka johti joukkoja itse taistelukent\u00e4ll\u00e4. I\u00e4n my\u00f6t\u00e4 vy\u00f6t\u00e4r\u00f6 kasvoi, mutta m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen kuninkaan vallan varmistaminen jatkui.\u00a0<\/p>

Sek\u00e4 Filipin ett\u00e4 Ludvigin aikana kuninkaat puuttuivat vahvasti Normandian tilanteeseen, ja pyrkiv\u00e4t valtaamaan alueen itselleen, tai ainakin saamaan yhteisty\u00f6kykyisen herttuan Normandiaan. Osana taistelua Normandiasta, ja my\u00f6s yleist\u00e4 kuninkaan vallan vahvistamista, oli my\u00f6s liitot ja sodat Flanderin ja Anjoun kanssa.<\/p>

Ranskan Ludvig k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tunnuksenaan Ranskan fleur-de-lis -vaakunaa. Tai sen hieman my\u00f6h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 yksinkertaisempaa mallia tunnistettavuuden parantamiseksi.\u00a0\u00a0<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Ranskan armeijassa taistelevat<\/b><\/p>

Etel\u00e4n Imperiumi<\/p>

Goblinit<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Anjou<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Keisarinna Matilde (Empress Matilda)! <\/b>Se kuulosti niin hyv\u00e4lt\u00e4. Nyt vain leskikeisarinna, tai vaatimattomasti Anjoun kreivit\u00e4r Matilde. Mutta pian se on kuningatar Matilde!\u00a0<\/p>

On aika saattaa jatkuvat sodat Normandian kanssa p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ja ottaa se mik\u00e4 Anjoulle kuuluu. Ranskan kuningas vaan huohottaa koko ajan niskaan, ja vaatii alistumaan. Se ei Anjoulle k\u00e4y. Paras tapa j\u00e4rjestell\u00e4 rajat Normandian kanssa ja varmistaa Anjoun itsen\u00e4isyys suhteessa Ranskaan on hankkia Englannin kruunu Anjouhun. Sen j\u00e4lkeen kukaan muu ei sanele mit\u00e4 Anjoun pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 tai olla tekem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t

Anjoun kreivikuntaa hallitsi keisarinna Matilde.<\/b> Anjoun kreivikunta riiteli jatkuvasti Normandian kanssa Mainen kreivikunnan omistuksista. Anjou oli luonnollinen vihollinen Normandialle ja taistelut Normandiaa ja Englantia vastaan jatkuivat Anjoun kreivien Fulk IV:n, Gottfried IV:n ja Fulk V:n valtakausien ajan. Valtakamppailu Ranskan kuningasta vastaan oli my\u00f6s koko ajan aktiivinen. Anjou halusi pit\u00e4\u00e4 oman m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltansa, mutta kuningas vaati alistumaan tiukempaan kruunun valvontaa.<\/p>

Ensimm\u00e4inen yritys rauhasta ja liitosta Englannin kanssa kaatui kuningas Henrik I perij\u00e4n Vilhelm Adelinin kuollessa, kun tuleva avioliitto muuttui riidaksi jo annettujen my\u00f6t\u00e4j\u00e4ismaiden omistuksista. Toinen liittoyritys onnistui lopulta vuonna 1128, kun kreivi Fulk V l\u00e4hti Jerusalemin kuninkaaksi ja j\u00e4tti Anjoun poikansa Gottfried V:n (Geoffrey V Plantagenet) ja Henrik I tytt\u00e4ren Matilden haltuun. Vaikka Matilde olikin Henrikin nime\u00e4m\u00e4 perij\u00e4 Englannin kuninkaaksi, h\u00e4n onnistui kuitenkin riitaantumaan is\u00e4ns\u00e4 kanssa. Henrikin kuollessa vuonna 1135 Matilde oli avoimessa kapinassa Englantia vastaan. T\u00e4m\u00e4 ei miellytt\u00e4nyt Englannin aatelistoa, ja kruunu meni Vilhelm Valloittajan tytt\u00e4ren Adelan pojalle Tapani Bloislaiselle. Luonnollisesti Matilde aloitti uuden sis\u00e4llissodan Englannin kruunusta.<\/p>

Anjoun hallitsija vaihtui historiallisesti monesti, mutta Sotahuudossa Anjouta johtaa vahva ja v\u00e4rik\u00e4s Anjoun kreivit\u00e4r, Englannin kuningas Henrik I tyt\u00e4r ja Pyh\u00e4n saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Henrik V:n leskikeisarinna Matilde.\u00a0<\/p>

Anjou ja Matilde k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tunnuksenaan Anjoun kreivi Gottfried V Plantagenetin vaakunaa.<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Anjoun armeijassa taistelevat<\/b><\/p>

Maahinkainen<\/p>

Ryhm\u00e4 R\u00e4m\u00e4<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Flanderi<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Flanderin kreivit\u00e4r Clementia Burgundilainen<\/b> (Clementia of Burgundy) on kutsunut Flanderin aateliset ja nostov\u00e4en aseisiin. J\u00e4lleen kerran myll\u00e4kk\u00e4 Normandiassa on lainehtimassa yli rajan ja sotkemassa Flanderin asiat. Kun miesv\u00e4ki seikkailee maailmalla, on Clementian otettava ohjat ja huolehdittava Flanderin eduista. Normandia on aina ollut Flanderin liittolainen, tai vihollinen. Ei juurikaan mit\u00e4\u00e4n silt\u00e4 v\u00e4lilt\u00e4. Siksi Clementian ja Flanderin on puututtava siihen, kuka Normadiassa hallitsee.\u00a0<\/p>

Kamppailu Normandiasta on my\u00f6s hyv\u00e4 hetki pelauttaa ylivaltaansa korostavaa Ranskan kuningasta Flanderin perinteist\u00e4 vihollista Englantia vastaan. Niin kauan kuin kruunup\u00e4\u00e4t sotivat kesken\u00e4\u00e4n, ja Normandiassa on Flanderille my\u00f6t\u00e4inen naapuri, Flander saa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 omista asioistaan.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t

Flanderin kreivikuntaa johti kreivit\u00e4r Clementia Burgundilainen<\/b>. Flanderin kreivikunnalla oli vahva yhteys Normandiaan, olihan Vilhelm Valloittajan appiukko Flanderin kreivi. Flanderin hallitsijasta riippuen Flanderi oli Normandian yst\u00e4v\u00e4 tai vihollinen. Milloin Flanderi toimi Normandian herttuoiden pakopaikkana ja liittolaisena, milloin taas r\u00e4yh\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 naapurina ja vihollisena. Vilhelm Valloittajan perimyssotien aikana Flanderin kreivein\u00e4 ehti olla Robert I, Robert II,\u00a0 Balduin VII (Baldwin VII), Kaarle I (Charles I), Vilhelm (William Clito) (Normandian herttua Robertin poika) ja Didrik (Theoderic).<\/p>

\u00a0<\/p>

Kun kreivi Robert II osallistui ensimm\u00e4iseen ristiretkeen, j\u00e4i Flanderin vallanpito h\u00e4nen puolisolleen kreivit\u00e4r Clementialle. Clementia hoiti ty\u00f6ns\u00e4 niin hyvin, ett\u00e4 Robertin palatessa Flanderiin h\u00e4n ja Robert jakoivat hallintovallan. Robertin kuollessa valta siirtyi heid\u00e4n pojalleen Balduin VII:lle, mutta Clementia jatkoi kanssahallitsijana. Clementia yritti jatkaa vallassa my\u00f6s Balduinin kuoleman j\u00e4lkeen, mutta uusi kreivi Kaarle syrj\u00e4ytti Clementian asevoimin.<\/p>

Sotahuudossa Flanderin joukkoja johtaa Flanderin kreivit\u00e4r Clementia, koska h\u00e4n vaikutti pitk\u00e4\u00e4n Flanderin johdossa, ja h\u00e4nen kanssaan ei tarvitse erotella eri Vilhelmej\u00e4 ja Roberteja eroon kaimoistaan.<\/p>

Flanderi ja Clementia k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tunnuksenaan Flanderin vaakunaa, joskin hieman aikaansa edell\u00e4. Flanderin leijonavaakuna on vuodelta 1163, mutta se on helposti tunnistettava ja Flanderin tunnus suurimman osan historiaa.<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Flanderin armeijassa taistelevat<\/b><\/p>

Graalin Hurtat<\/p>

Niittov\u00e4ki + FSC<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\nSotahuuto 2026 jatkaa siit\u00e4 mihin Sotahuuto 2025 p\u00e4\u00e4ttyi. Nyt Englannin kruunusta, ja my\u00f6s Normandian herruudesta, kilpailee verisesti Vilhelm Valloittajan (William…\n<\/div>\n
Continue reading “Armeijajaot & viitekehys”<\/span>…<\/a><\/div>","protected":false},"author":10,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"yoast_head":"\nArmeijajaot & viitekehys - Sotahuuto<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/armeijajaot-viitekehys\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Armeijajaot & viitekehys - Sotahuuto\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Sotahuuto 2026 jatkaa siit\u00e4 mihin Sotahuuto 2025 p\u00e4\u00e4ttyi. Nyt Englannin kruunusta, ja my\u00f6s Normandian herruudesta, kilpailee verisesti Vilhelm Valloittajan (William… Continue reading “Armeijajaot & viitekehys”…\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/armeijajaot-viitekehys\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Sotahuuto\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/profile.php?id=100054630571001\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-04-17T15:32:03+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/sotahuuto.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/testi.gif\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1024\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"614\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/gif\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"9 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/armeijajaot-viitekehys\/\",\"url\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/armeijajaot-viitekehys\/\",\"name\":\"Armeijajaot & viitekehys - Sotahuuto\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/#website\"},\"datePublished\":\"2025-05-21T08:27:18+00:00\",\"dateModified\":\"2026-04-17T15:32:03+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/armeijajaot-viitekehys\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/sotahuuto.fi\/armeijajaot-viitekehys\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/armeijajaot-viitekehys\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Armeijajaot & viitekehys\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/\",\"name\":\"Sotahuuto\",\"description\":\"10.-12.07.2026 | Rekolan tila, Orivesi\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/#organization\"},\"alternateName\":\"SoHu\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/#organization\",\"name\":\"Sotahuuto\",\"alternateName\":\"SoHu\",\"url\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/#\/schema\/logo\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/cropped-cropped2-sotahuuto.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/cropped-cropped2-sotahuuto.jpg\",\"width\":512,\"height\":512,\"caption\":\"Sotahuuto\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/#\/schema\/logo\/image\/\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/www.facebook.com\/profile.php?id=100054630571001\",\"https:\/\/www.youtube.com\/@sotahuutoboffaustapahtuma4558\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Armeijajaot & viitekehys - Sotahuuto","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/armeijajaot-viitekehys\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"Armeijajaot & viitekehys - Sotahuuto","og_description":"Sotahuuto 2026 jatkaa siit\u00e4 mihin Sotahuuto 2025 p\u00e4\u00e4ttyi. Nyt Englannin kruunusta, ja my\u00f6s Normandian herruudesta, kilpailee verisesti Vilhelm Valloittajan (William… Continue reading “Armeijajaot & viitekehys”…","og_url":"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/armeijajaot-viitekehys\/","og_site_name":"Sotahuuto","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/profile.php?id=100054630571001","article_modified_time":"2026-04-17T15:32:03+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/sotahuuto.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/testi.gif","width":1024,"height":614,"type":"image\/gif"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Estimated reading time":"9 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/sotahuuto.fi\/armeijajaot-viitekehys\/","url":"https:\/\/sotahuuto.fi\/armeijajaot-viitekehys\/","name":"Armeijajaot & viitekehys - Sotahuuto","isPartOf":{"@id":"https:\/\/sotahuuto.fi\/#website"},"datePublished":"2025-05-21T08:27:18+00:00","dateModified":"2026-04-17T15:32:03+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/sotahuuto.fi\/armeijajaot-viitekehys\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/sotahuuto.fi\/armeijajaot-viitekehys\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/sotahuuto.fi\/armeijajaot-viitekehys\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/sotahuuto.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Armeijajaot & viitekehys"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/sotahuuto.fi\/#website","url":"https:\/\/sotahuuto.fi\/","name":"Sotahuuto, \"War cry\",","description":"10.-12.07.2026 | Rekolan tila, Orivesi","publisher":{"@id":"https:\/\/sotahuuto.fi\/#organization"},"alternateName":"SoHu","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/sotahuuto.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/sotahuuto.fi\/#organization","name":"Sotahuuto, \"War cry\",","alternateName":"SoHu","url":"https:\/\/sotahuuto.fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/sotahuuto.fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/sotahuuto.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/cropped-cropped2-sotahuuto.jpg","contentUrl":"https:\/\/sotahuuto.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/cropped-cropped2-sotahuuto.jpg","width":512,"height":512,"caption":"Sotahuuto"},"image":{"@id":"https:\/\/sotahuuto.fi\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/profile.php?id=100054630571001","https:\/\/www.youtube.com\/@sotahuutoboffaustapahtuma4558"]}]}},"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/5228"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5228"}],"version-history":[{"count":66,"href":"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/5228\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5941,"href":"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/5228\/revisions\/5941"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5228"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}