{"id":5537,"date":"2025-07-06T22:46:14","date_gmt":"2025-07-06T20:46:14","guid":{"rendered":"https:\/\/sotahuuto.fi\/?page_id=5537"},"modified":"2025-07-06T22:55:42","modified_gmt":"2025-07-06T20:55:42","slug":"kuinkas-siina-sitten-kavi-siis-oikeasti","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/kuinkas-siina-sitten-kavi-siis-oikeasti\/","title":{"rendered":"Kuinkas siin\u00e4 sitten k\u00e4vi, siis oikeasti?"},"content":{"rendered":"
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Tie sotaan<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kuningas Edvard Tunnustajan (Edward the Confessor) terveys alkoi pett\u00e4\u00e4 vuoden 1065 lopussa. Erityisesti kuninkaan suosikin Northumbrian kreivi Tostig Godwinsonin karkottaminen otti kuninkaan voimille, ja aiheutti mahdollisesti aivohalvauksen. Kuningas kuoli tammikuun viidenten\u00e4 vuonna 1066. Hautajaiset pidettiin heti seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, ja my\u00f6s uusi kuningas Harold Godwinson kruunattiin samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, tammikuun kuudentena.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>

\u00a0<\/p>

Oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Edvardin kuollessa Englannin kruunulle olisi ottajina sek\u00e4 Normandian herttua Vilhelm (William) ja Norjassa kuningas Harald Ankara (Harald Hardrada), jotka molemmat vetosivat vanhoihin sopimuksiin kruunun saadakseen. Edvardin sukulinjan mukainen laillinen perij\u00e4 oli kuninkaan veljen pojan poika Edgar Aethling, vasta noin 14-vuotias nuorukainen. Ulkoisen uhan alla Englannilla ei kuitenkaan ollut varaa nuorelle ja kokemattomalle kuninkaalle, vaan kruunu annettiin Englannin mahtavimmalle miehelle Harold Godwinsonille. T\u00e4h\u00e4n ilmeisesti oli kuningas Edvardin lupa ja suositus. Harold veljineen hallitsi koko Etel\u00e4-Englantia, ja Haroldin puolison Edithin veljet hallitsivat Merciaa ja Northumbriaa, eli koko Pohjois-Englantia. Englanti oli valmis puolustamaan itse\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>

\u00a0<\/p>

Sek\u00e4 Normandiassa ett\u00e4 Norjassa kirottiin, kun tieto Harodlin kruunaamisesta tuli. Nopea uuden kuninkaan kruunaaminen tarkoitti, ett\u00e4 kruununtavoittelijoille ei tarjoutunut mahdollisuutta esitt\u00e4\u00e4 vaadettaan ja houkutella Englannin mahtisukuja puolelleen. Ainoaksi vaihtoehdoksi kruunun saamiseksi j\u00e4i sotavoimat.<\/span><\/p>

\u00a0<\/p>

Norjassa Harald Ankara alkoi kasata suurta pohjanmiesten armeijaa. Rauha Tanskan kanssa vuonna 1064 tarkoitti, ett\u00e4 Harald saattoi keskitty\u00e4 t\u00e4ysin Englannin valloittamiseen. (Tanskalaisten suora osallistuminen saa odottaa 1069 vuoteen.) Kirjeenvaihto Pohjanmeren yli on vilkasta, kun Harald sopi Skotlannin kuninkaan Malcolm III ja Englannista karkotetun Tostig Godwinsonin kanssa yhteisest\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 Tostigin entiseen kreivikuntaan Northumbriaan. T\u00e4m\u00e4 tarjoaisi Haraldille, Malcolmille ja Tostigille yhteisen tukialueen, josta jatkaa hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 etel\u00e4\u00e4n.\u00a0<\/span><\/p>

\u00a0<\/p>

Ennen hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Harald julisti kanssahallitsijoikseen poikansa Olav Haraldssonin (tunnetaan my\u00f6s Olaf III ja Olav Kyrre \/ Olaf the Peacefull) ja Magnus Haraldssonille (Magnus II). Magnus j\u00e4i Norjaan hallitsemaan ja syyskuussa Harald l\u00e4hti Olavin kanssa kohti Northumbriaa 300 laivan 10\u00a0000 miehen (tai 7000\u20139000) kanssa. Skotlannin Malcolm l\u00e4hetti Haraldin avuksi kapinallisen Tostigin ja 2000 miest\u00e4. Laivasto laski maihin Englannissa 18. syyskuuta.<\/span><\/p>

\u00a0<\/p>

Normandiassa herttua Vilhelm alkoi kasata omia joukkojaan. Sen lis\u00e4ksi h\u00e4n v\u00e4rv\u00e4si laajasti ritareita muualta Ranskasta ja my\u00f6s laajemmin Euroopasta. Vilhelm haki tukea my\u00f6s Paavilta ja Euroopan kruunup\u00e4ilt\u00e4, joskin vastauksista ollaan montaa mielt\u00e4. Paavinkin hyv\u00e4ksynt\u00e4 tuli vasta valloituksen j\u00e4lkeen.<\/span><\/p>

\u00a0<\/p>

Vilhelmin laivasto oli valmis l\u00e4ht\u00f6\u00f6n elokuussa, mutta Vilhelm odotti parempia tuulia, tai Haroldin nostov\u00e4en l\u00e4htemist\u00e4 peltot\u00f6ihin (tapahtui 8.9.1066). Vilhelmin laivasto l\u00e4hti liikkeelle 12. syyskuuta, mutta useita laivoja upposi myrskyss\u00e4, ja laivasto palasi Ranskaan. Uusi yritys tehtiin 27. p\u00e4iv\u00e4, ja seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 laivasto saavutti Englannin rannikot.\u00a0\u00a0\u00a0<\/span><\/p>

\u00a0<\/p>

Englannin Harold oli tietoinen uhasta. Mercian ja Northumbrian kreivit olivat kasanneet joukkonsa pohjoiseen valmiiksi kohtaamaan Harald Ankaran. Harold veljineen oli kasannut armeijansa Etel\u00e4-Englantiin odottamaan Vilhelmin hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4. Kun hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 ei kuitenkaan kuulunut, ja sato alkoi valmistua, joutui Harold vapauttamaan fyrdins\u00e4, eli nostov\u00e4en, palveluksesta syyskuun kahdeksantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. T\u00e4m\u00e4 heikensi Haroldin voimia merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Vuoden 1066 taistelut<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Harald Ankaran pohjanmiehet sek\u00e4 Malcolmin ja Tostigin apujoukot laskivat maihin Humber joen suulle 18. syyskuuta, ja suuntasi kohti Yorkin kaupunkia. Kahta p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin, 20. syyskuuta, Northumbrian ja Mercian joukot Edvinin ja Morcarin johdolla kohtasivat pohjanmiehet Fulfordissa Yorkin etel\u00e4puolella. Edvinin ja Morcarin 5000 miehen armeija hy\u00f6kk\u00e4si ennen kuin Haroldin koko 11000 miehen armeija ehti asemiin, ja sai alussa menestyst\u00e4. Se ei kuitenkaan riitt\u00e4nyt pohjanmiesten rivien murtamiseen, vaan englantilaiset puolustajat ly\u00f6tiin lopulta. Edvin ja Morca pakenivat joukkojensa rippeiden kanssa. York antautui taistelutta v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen ry\u00f6stelyn. Voittoisat Pohjanmiehet leiriytyiv\u00e4t Yorkin it\u00e4puolelle Stamfordin sillalle (Stamford Bridge) odottamaan panttivankeja Yorkista.

<\/span><\/p>

Kuningas Harold oli kuullut Harald Ankaran hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 (luultavasti 20. tai 21. p\u00e4iv\u00e4) ja marssitti armeijansa Lontoosta pikamarssia pohjoiseen. Haroldin armeija marssi nelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n aikana 300 kilometri\u00e4 ja yll\u00e4tti Harald Ankaran armeijan t\u00e4ysin 25.9. Yll\u00e4tyksest\u00e4 huolimatta taistelu oli pitk\u00e4 ja ankara. Sek\u00e4 Harald Ankara ett\u00e4 kapinallinen Tostig Godwinson kuolivat taistelun aikana. Edes apuun tulleet norjalaiset laivavahdit eiv\u00e4t saaneet k\u00e4\u00e4nnetty\u00e4 taistelua, vaan pohjanmiesten armeija tuhottiin. Harold salli henkiin j\u00e4\u00e4neiden pohjanmiesten, Haraldin poika Olav mukaan lukien, l\u00e4hte\u00e4, kunhan lupasivat olla palaamatta Englantiin. 300 laivan sijasta l\u00e4htij\u00f6ille riitti 24 laivaa. Haraldin kuoleman my\u00f6t\u00e4 Norjan valtapyrkimykset Englantiin loppuivat. Harald Ankaraa pidet\u00e4\u00e4nkin Norjan viimeisen\u00e4 viikinkikuninkaana (vaikkakin Olavin poika Magnus III viel\u00e4 teki ry\u00f6st\u00f6retki\u00e4 Skotlannin saarille, Ruotsiin ja Irlantiin vuosisadan vaihteessa).\u00a0\u00a0<\/span><\/p>


Harold j\u00e4tti Edvinin ja Morcarin vahtimaan pohjoista rippeidens\u00e4 kanssa ja mahdollisesti my\u00f6s joidenkin Haroldin joukkojen kanssa. Harold ja p\u00e4\u00e4osa joukoista suuntasi takaisin etel\u00e4\u00e4n. Normandian Vilhelmin joukot laskivat maihin Kanaalin rannalle 28. syyskuuta. Harold marssitti joukkonsa taas pikamarssia (yli 40 km p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4) kohtaamaan uutta vihollista, joskin pys\u00e4htyi Lontooseen viikoksi ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n joukkoja ja varusteita. Stamfodin tapainen yll\u00e4tys ei onnistunut Vilhelmin normandialaisia vastaan, vaan noin 8000 (arviot 5000\u201313000) v\u00e4synytt\u00e4 englantilaista kohtasi suurin piirtein saman kokoisen (arviot 7000-12000) lev\u00e4nneen normannilaisjoukon. Haroldin armeija oli p\u00e4\u00e4osin jalkav\u00e4ke\u00e4, ja vain puolet siit\u00e4 mit\u00e4 h\u00e4n olisi saanut kasaan, jos olisi k\u00e4ytt\u00e4nyt aikaa armeijan ker\u00e4\u00e4miseen. Normannien armeijasta noin puolet oli jalkav\u00e4ke\u00e4, nelj\u00e4nnes jousiampujia ja nelj\u00e4nnes ratsuv\u00e4ke\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>


Lokakuun 14. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kaksi tuntia auringonnousun j\u00e4lkeen Haroldin englantilaiset kohtasivat Vilhelmin normannit. Taistelu kesti koko p\u00e4iv\u00e4n iltah\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n asti. Normannien yritykset murtaa englantilaisten linjat ep\u00e4onnistuivat. Normannien keskuudessa alkoi kiert\u00e4\u00e4 huhu, ett\u00e4 Vilhelm oli kuollut, ja osa linjaa alkoi murtua ja englantilaiset seurasivat. Vilhelm ratsasti paikalle ja n\u00e4ytti olevansa elossa ja johti vastahy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4. Normannit yrittiv\u00e4t useaan kertaan houkutella englantilaiset l\u00e4htem\u00e4\u00e4n vet\u00e4ytyvien ratsumiesten per\u00e4\u00e4n, mutta t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei murtanut englantilaisten linjaa. Illan l\u00e4hestyess\u00e4 Harold Godwinson kuoli, mahdollisesti nuolesta silm\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 mursi englantilaisten moraalin, ja Hastingsin taistelu p\u00e4\u00e4ttyi Normannien voittoon.<\/span><\/p>


Haroldin lis\u00e4ksi Hastingiss\u00e4 kuoli h\u00e4nen veljens\u00e4 East Anglian kreivi Gyrth ja Kentin kreivi Leofwine. Alkuper\u00e4isten Godwinssonien taru oli loppu. Vain nuorin veljeksist\u00e4 Wulfnoth oli elossa, ja h\u00e4nkin Normandiassa panttivankina (jo ennen vuotta 1066). Suvun kunnian puolustaminen j\u00e4i Haroldin pojille Godwinille, Edmundille ja Magnukselle.<\/span><\/p>


Vilhelm ei kuitenkaan ollut viel\u00e4 voittanut koko Englantia. Englantilainen ylh\u00e4is\u00f6n kokous, witenagemot, \u00e4\u00e4nesti Edgar Aethlingin uudeksi kuninkaaksi lokakuun aikana, joskaan virallisia kruunajaisia ei ehditty pit\u00e4\u00e4. Edgar yhdess\u00e4 Edvinin ja Morcarin kansa estiv\u00e4t Vilhelmia valtaamasta Lontoota etel\u00e4st\u00e4 k\u00e4sin. Vilhelm joutui kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n Thamesin yli l\u00e4nnemm\u00e4st\u00e4 ja k\u00e4ym\u00e4\u00e4n useita pieni\u00e4 taisteluita. Kun oli selv\u00e4\u00e4, ettei Vilhelmi\u00e4 voitu pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja useita aatelisia oli vaihtanut Vilhelmin puolelle Edgar, Edvin ja Morcar neuvottelivat antautumisensa Vilhelmin kanssa joulukuun alkupuolella. He saavat pit\u00e4\u00e4 maansa, mutta j\u00e4\u00e4v\u00e4t Vilhelmin \u201dvieraiksi\u201d. Vihdoin Vilhelm saattoi kutsua itse\u00e4\u00e4n Valloittajaksi, ja h\u00e4net kruunattiin Englannin kuninkaaksi Westminster Abbeyssa joulup\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/span><\/p>


Rauha ei silti laskeutunut Englannin ylle\u2026<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Kapinat Vilhelmi\u00e4 vastaan<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Vuonna 1067 Vilhelm palasi Normandiaan ja otti Edgarin, Edvinin ja Morcarin ja muita saksilaisia ylimyksi\u00e4 mukaansa \u201dvieraiksi\u201d. Samaan aikaan Englannissa oli rauhatonta. Haroldin \u00e4iti Gytha sek\u00e4 Haroldin pojat Godwin, Edmund ja Magnus nostivat Exeterin normanneja vastaan. Mercialaiset kapinalliset (Eadric Wilden johdolla) saivat tukea Walesista ja koettivat vallata Herefordin, mutta joutuivat vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n. Vilhelmin entinen liittolainen Boulognen kreivi Eustace koetti vallata Doverin, mutta ep\u00e4onnistui.

<\/span><\/p>

Vilhelm palasi Englantiin 1068 ja laittoi asiat j\u00e4rjestykseen. Eustace n\u00f6yrtyi ja menetti maansa (tosin sai osan takaisin my\u00f6hemmin) ja Exeter vallattiin Godwinsoneilta. Haroldin \u00e4iti ja pojat ehtiv\u00e4t kuitenkin pakenemaan Irlantiin ennen kaupungin sortumista. Irlannissa Godwinsonit kasasivat 52 laivan laivaston ja koettivat vallata Bristolin, mutta ep\u00e4onnistuvat ja nuorin veljeksist\u00e4 Magnus kuoli. Vilhelmin tarkasta valvonnasta p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n Edvin ja Morcar nostivat Merciassa kapinan saaden tukea Walesista ja muualta Englannista. Kapina j\u00e4i kuitenkin lyhytaikaiseksi, ja Edvin ja Morcar alistuivat j\u00e4lleen Vilhelmille, ja saivat yh\u00e4 pit\u00e4\u00e4 maansa. Edgar Aethling oli mahdollisesti mukana Edvinin ja Morcarin kapinassa, mutta sen ep\u00e4onnistuttua yritti siskonsa Margaretin kanssa l\u00e4hte\u00e4 takaisin Unkariin. Laiva ajautui kuitenkin Skotlantiin ja Edgar ja Margaret saivat turvapaikan Malcolm III:lta.<\/span><\/p>


Seuraavana vuonna, 1069, Vilhelm kohtasi suurimman haasteensa Englannin kuninkaana. Edgar Aethling sopi Malcolm III:n kanssa Skotlannin tuesta valtapyrkimykselleen, ja sopi avioliitosta siskonsa Margaretin ja Malcon v\u00e4lill\u00e4 (h\u00e4\u00e4t olivat 1070). Skotlannin armeija hy\u00f6kk\u00e4si Northumbriaan tukemaan Edgaria. Samaan aikaan Edvin ja Morcar nostivat j\u00e4lleen Mercian ja Northumbrian kapinaan Vilhelmia vastaan. My\u00f6s Tanskan kuningas Sven II Estridinpoika toi tanskalaisen armeijan tukemaan Edgarin kapinaa. York vallattiin ja Northumbriassa olleet normannit ajettiin pois.\u00a0<\/span><\/p>


Samaan aikaan Haroldin pojat Godwin ja Edmund tekiv\u00e4t uuden hy\u00f6kk\u00e4yksen 64 laivan voimin Irlannista Exeteriin ja Devoniin, mutta huonolla menestyksell\u00e4. Godwinsonien armeija tuhottiin. Tappion j\u00e4lkeen Godwinsonit hakivat tukea ja turvaa Tanskan kuninkaalta Svenilt\u00e4.\u00a0 Turvaa he saivat, mutta Sven ei suostunut tukemaan Godwinsonien vaadetta Englannin kruunuun. Sven kuitenkin j\u00e4rjesti vuonna 1074 Haroldin tytt\u00e4relle Gythalle avioliiton Kiovan Rusin prinssin kanssa, ja niin j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neet Godwinssonit suuntasivat It\u00e4-Eurooppaan ja poistuivat Englannin valtakiistoista pysyv\u00e4sti.<\/span><\/p>


Taistelut Northumbriassa raivosivat kuitenkin verisesti. Vilhelm tajusi, ett\u00e4 Edgaria tukevat englantilaiset, Malcolmin skotit ja Svenin tanskalaiset olivat h\u00e4nelle kova pala, eik\u00e4 heit\u00e4 vastaan kannattanut k\u00e4yd\u00e4 suoraan. Vilhelm maksoi Svenille paljon kultaa siit\u00e4, ett\u00e4 Sven l\u00e4hti takaisin Tanskaan. Tanskalaisten poistuminen sai my\u00f6s Malcolmin toisiin aatoksiin, koska voitto ei n\u00e4ytt\u00e4nytk\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 helpolta. Malcolm irtautui sodasta ja vet\u00e4ytyi takaisin Skotlantiin. Northumbrian kapinalliset j\u00e4iv\u00e4t yksin Vilhelmin raivoa vastaan. Normannit k\u00e4yttiv\u00e4t poltetun maan taktiikkaa kapinallisia jahdatessaan ja kostaakseen kapinayrityksen. Toimet saivat nimen \u201dPohjoisen h\u00e4vitys\u201d (Harrying of the North) ja vuosien 1069\u20131071 v\u00e4lill\u00e4 75 % Northumbrian v\u00e4est\u00f6st\u00e4 kuoli tai pakeni. Edgar onnistui pakenemaan Skotlantiin, mutta Mercian veljeksill\u00e4 ei ollut yht\u00e4 hyv\u00e4 tuuri. Edvin yritti my\u00f6s paeta Skotlantiin, mutta h\u00e4nen omat miehens\u00e4 pettiv\u00e4t h\u00e4net ja h\u00e4n kuoli. Morcar jatkoi taistelua jonkin aikaa, kunnes joutui antautumaan Vilhelmille. Morcar oli Normandiassa vangittuna Vilhelmin kuolemaan asti, ja lyhyen vapauden j\u00e4lkeen vangittuna Englannissa lopun el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Mercian suku poistui Englannin valtan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4.<\/span><\/p>


Pohjoisen h\u00e4vityksen j\u00e4lkeen Vilhelm marssitti armeijansa Skotlantiin vuonna 1072. Malcolm j\u00e4nisti, ja tunnusti Vilhelmin ylemm\u00e4kseen. Malcolm my\u00f6s lupasi karkottaa Edgar Aethlingin Skotlannista. Edgar pakeni Flanderiin, mutta palasi sielt\u00e4 Skotlantiin vuonna 1074. Ranskan kuningas Filip I tarjosi Edgarille Montreuuil-sur-Merin linnaketta Ranskassa heikent\u00e4\u00e4kseen Vilhelmin vallan kasvua. Edgar l\u00e4htikin matkaan Ranskaan, mutta laiva haaksirikkoutui ja Edgar joutui palaamaan Skotlantiin. Malcolm puhui lankonsa ymp\u00e4ri, ja Edgar teki sovinnon Vilhelmin kanssa. Edgar luopui vaateestaan Englannin kruunuun, ja palveli sen j\u00e4lkeen Vilhelmin hovissa, k\u00e4vi Pyh\u00e4ll\u00e4 maalla sotimassa, ja sotkeutui Vilhelmin ja Malcolmin vallanperimyksiin, joskin tukijana, ei kruununtavoittelijana. Niin Wessexin suvun viimeinen kuningas j\u00e4i syrj\u00e4\u00e4n Englannin kruunun tavoittelusta. H\u00e4nen siskonsa Margaretin (Saint Margaret of Scotland) ja Malcolmin j\u00e4lkel\u00e4iset hallitsivat Skotlantia pitk\u00e4\u00e4n.

<\/span><\/p>

Viimeinen merkitt\u00e4v\u00e4 haaste Vilhelmin vallalle tuli vuonna 1075 kun Vilhelmin matkattua j\u00e4lleen kerran Normandiaan normannilaiset Herefordin kreivi Roger de Breteuil ja Norfolkin kreivi Ralph de Gael ja saksilainen Northunberlandin kreivi Waltheof kapinoivat Vilhelmi\u00e4 vastaan (Revolt of the Earls). Kapinahanke paljastui etuk\u00e4teen, eik\u00e4 kapina p\u00e4\u00e4ssyt laajenemaan. Waltheof tunnusti kapinaaikeet piispalle, vangittiin ja teloitettiin. Ralph l\u00e4hti laivalla hakemaan Tanskan Sven II apuun. Kun Ralph palasi Englantiin 200 tanskalaisen laivan kanssa Vilhelm oli ehtinyt jo palata Englantiin, eik\u00e4 tanskaiset suostuneet taistelemaan h\u00e4nt\u00e4 vastaan. Roger joutui antautumaan ja p\u00e4\u00e4tyi vankilassa (ja teloitettiin my\u00f6hemmin). Ralphin puoliso Emma sai sovittua itselleen ja seuraajilleen turvallisen poistumisen Englannista Ralphin maille Ranskaan. Niin kapina kuin Svenin tanskalaisten hy\u00f6kk\u00e4ys kuivuivat kokoon. Vilhelm yritti kostaa kapinan Ralphille hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 t\u00e4m\u00e4n maille Bretagnessa Ranskassa, mutta Ranskan kuningas Filip I tuki Ralphia ja sovinto Vilhelmin, Ralphin ja Filipin v\u00e4lill\u00e4 saavutettiin vuonna 1077.

<\/span><\/p>

Tanskan Sven II kuoli vuonna 1076, ja Tanskan viikinkiaika loppui h\u00e4nen mukanaan. Tanska ei en\u00e4\u00e4 puuttunut Englannin valtakiistoihin. Vuonna 1085 Flander, Tanska ja Norja suunnittelivat viel\u00e4 yhteist\u00e4 sotaretke\u00e4 Englantiin, mutta se ei toteutunut, kun kaikilla oli t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 asioita mannermaalla.<\/span><\/p>

Vuosina 1079\u20131080 Skotlanti hy\u00f6kk\u00e4si j\u00e4lleen Northumbriaan ja northumbrialaiset kapinoivat Vilhelmi\u00e4 vastaan, mutta sota p\u00e4\u00e4ttyi nopeasti uuteen rauhaan Skotlannin kanssa.

<\/span><\/p>

Ulkoisten uhkien lis\u00e4ksi Vilhelmill\u00e4 oli omat sis\u00e4iset ongelmansa. Vuonna 1077 Vilhelmin vanhin poika Robert Curthose riitaantui is\u00e4ns\u00e4 ja veljiens\u00e4 kanssa. Robert pakeni Normandiaan ja ry\u00f6steli is\u00e4ns\u00e4 maita Ranskan kuninkaan Filip I tuella. Robert onnistui melkein tappamaan is\u00e4ns\u00e4 taistelukent\u00e4ll\u00e4. Sopu is\u00e4n ja pojan v\u00e4lill\u00e4 saavutettiin vasta vuonna 1080, kun Vilhelm lupasi Normandian Robertille. Robert kapinoi viel\u00e4 uudestaan vuonna 1083.

<\/span><\/p>

Herran vuonna 1087 Vilhelm Valloittaja vihdoin kuoli. T\u00e4m\u00e4 sys\u00e4si Englannin ja Normandian uusiin valtataisteluihin, kun Vilhelmin pojat Normandian herttua Robert II Curthose, Englannin kuningas Vilhelm II Punainen (William II Rufus) ja \u201dVeljesi saivat Normandian ja Englannin, t\u00e4ss\u00e4 on sulle v\u00e4h\u00e4n rahaa\u201d Henry alkoivat selvitell\u00e4 v\u00e4lej\u00e4\u00e4n. Se, rakas lukija, on kuitenkin jonkin toisen Sotahuudon tarina\u2026<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\nTie sotaan Kuningas Edvard Tunnustajan (Edward the Confessor) terveys alkoi pett\u00e4\u00e4 vuoden 1065 lopussa. Erityisesti kuninkaan suosikin Northumbrian kreivi Tostig…\n<\/div>\n
Continue reading “Kuinkas siin\u00e4 sitten k\u00e4vi, siis oikeasti?”<\/span>…<\/a><\/div>","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"yoast_head":"\nKuinkas siin\u00e4 sitten k\u00e4vi, siis oikeasti? - Sotahuuto<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/kuinkas-siina-sitten-kavi-siis-oikeasti\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kuinkas siin\u00e4 sitten k\u00e4vi, siis oikeasti? - Sotahuuto\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Tie sotaan Kuningas Edvard Tunnustajan (Edward the Confessor) terveys alkoi pett\u00e4\u00e4 vuoden 1065 lopussa. Erityisesti kuninkaan suosikin Northumbrian kreivi Tostig… Continue reading “Kuinkas siin\u00e4 sitten k\u00e4vi, siis oikeasti?”…\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/kuinkas-siina-sitten-kavi-siis-oikeasti\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Sotahuuto\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/profile.php?id=100054630571001\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-07-06T20:55:42+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/sotahuuto.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/testi.gif\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1024\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"614\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/gif\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"9 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/kuinkas-siina-sitten-kavi-siis-oikeasti\/\",\"url\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/kuinkas-siina-sitten-kavi-siis-oikeasti\/\",\"name\":\"Kuinkas siin\u00e4 sitten k\u00e4vi, siis oikeasti? - Sotahuuto\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/#website\"},\"datePublished\":\"2025-07-06T20:46:14+00:00\",\"dateModified\":\"2025-07-06T20:55:42+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/kuinkas-siina-sitten-kavi-siis-oikeasti\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/sotahuuto.fi\/kuinkas-siina-sitten-kavi-siis-oikeasti\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/kuinkas-siina-sitten-kavi-siis-oikeasti\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kuinkas siin\u00e4 sitten k\u00e4vi, siis oikeasti?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/\",\"name\":\"Sotahuuto\",\"description\":\"10.-12.07.2026 | Rekolan tila, Orivesi\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/#organization\"},\"alternateName\":\"SoHu\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/#organization\",\"name\":\"Sotahuuto\",\"alternateName\":\"SoHu\",\"url\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/#\/schema\/logo\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/cropped-cropped2-sotahuuto.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/cropped-cropped2-sotahuuto.jpg\",\"width\":512,\"height\":512,\"caption\":\"Sotahuuto\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/sotahuuto.fi\/#\/schema\/logo\/image\/\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/www.facebook.com\/profile.php?id=100054630571001\",\"https:\/\/www.youtube.com\/@sotahuutoboffaustapahtuma4558\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kuinkas siin\u00e4 sitten k\u00e4vi, siis oikeasti? - Sotahuuto","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/kuinkas-siina-sitten-kavi-siis-oikeasti\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"Kuinkas siin\u00e4 sitten k\u00e4vi, siis oikeasti? - Sotahuuto","og_description":"Tie sotaan Kuningas Edvard Tunnustajan (Edward the Confessor) terveys alkoi pett\u00e4\u00e4 vuoden 1065 lopussa. Erityisesti kuninkaan suosikin Northumbrian kreivi Tostig… Continue reading “Kuinkas siin\u00e4 sitten k\u00e4vi, siis oikeasti?”…","og_url":"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/kuinkas-siina-sitten-kavi-siis-oikeasti\/","og_site_name":"Sotahuuto","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/profile.php?id=100054630571001","article_modified_time":"2025-07-06T20:55:42+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/sotahuuto.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/testi.gif","width":1024,"height":614,"type":"image\/gif"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Estimated reading time":"9 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/sotahuuto.fi\/kuinkas-siina-sitten-kavi-siis-oikeasti\/","url":"https:\/\/sotahuuto.fi\/kuinkas-siina-sitten-kavi-siis-oikeasti\/","name":"Kuinkas siin\u00e4 sitten k\u00e4vi, siis oikeasti? - Sotahuuto","isPartOf":{"@id":"https:\/\/sotahuuto.fi\/#website"},"datePublished":"2025-07-06T20:46:14+00:00","dateModified":"2025-07-06T20:55:42+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/sotahuuto.fi\/kuinkas-siina-sitten-kavi-siis-oikeasti\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/sotahuuto.fi\/kuinkas-siina-sitten-kavi-siis-oikeasti\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/sotahuuto.fi\/kuinkas-siina-sitten-kavi-siis-oikeasti\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/sotahuuto.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kuinkas siin\u00e4 sitten k\u00e4vi, siis oikeasti?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/sotahuuto.fi\/#website","url":"https:\/\/sotahuuto.fi\/","name":"Sotahuuto, \"War cry\",","description":"10.-12.07.2026 | Rekolan tila, Orivesi","publisher":{"@id":"https:\/\/sotahuuto.fi\/#organization"},"alternateName":"SoHu","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/sotahuuto.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/sotahuuto.fi\/#organization","name":"Sotahuuto, \"War cry\",","alternateName":"SoHu","url":"https:\/\/sotahuuto.fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/sotahuuto.fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/sotahuuto.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/cropped-cropped2-sotahuuto.jpg","contentUrl":"https:\/\/sotahuuto.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/cropped-cropped2-sotahuuto.jpg","width":512,"height":512,"caption":"Sotahuuto"},"image":{"@id":"https:\/\/sotahuuto.fi\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/profile.php?id=100054630571001","https:\/\/www.youtube.com\/@sotahuutoboffaustapahtuma4558"]}]}},"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/5537"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5537"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/5537\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5548,"href":"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/5537\/revisions\/5548"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sotahuuto.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5537"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}