Englannin valloittajakuningas Henri V ja Ranskan Kaarle VI Mielipuoli kuolevat lähestulkoon samalla viikolla. Troyesin sopimuksessa Kaarle on julistanut oman poikansa perinnöttömäksi ja naittanut tyttärensä Henrille. Sopimuksen mukaan Ranskan kruunun perii Henri VI, yhdeksän kuukauden ikäinen Englannin kuningas.
Ranska ei suostu polvistumaan lapsikuninkaan edessä. Edesmenneen Kaarlen poika julistetaan kuninkaaksi. Kaarle VII joutuu pitämään hoviaan Bourgesissa, Chinonin linnassa, Pariisin ollessa todellisuudessa häntä vastustavien burgundilaisten hallinnassa. Kaarlea ei voida kruunata kuninkaaksi perinteisin menoin Reimsissä, vaan häntä kutsutaan Bourgesin kuninkaaksi.
Kaarle ja hänen ympärilleen kokoontuneet lojaalit aatelissuvut eivät kykene aloittamaan sotatoimia Englannin valtaamien alueiden palauttamiseksi.
Englannin Henri V:n onnistunut sotaretki ja valtakunnan sisäiset kiistat painostavat Ranskan kuningashuoneen hakemaan sopua Englannin kanssa. Kuningashuoneiden kesken sovitaan tapaaminen Troyesissa. Kaarle VII Mielipuoli kohtaa Henri V:n ja kuninkaat päätyvät Ranskaa pöyristyttävään lopputulokseen: Kaarle VI:n julistaa oman poikansa, tulevan Kaarle VII:n perinnöttömäksi ja naittaa tyttärensä Katariinan Henrille. Heidän jälkikasvustaan on määrä tulla sekä Englannin että Ranskan hallitsijoita.
Kuningatar Isabellan allekirjoittama sopimus ei saa suosiota Ranskan aatelin keskuudessa. Myös kansan parissa leviää huhuja sopimuksen epäilyttäviksi koetuista taustoista. Yhden tarinan mukaan Kaarle VI:n mielentila johtuu noituudesta, toisen mukaan sopimus on hovisalaliiton tulosta. On kuitenkin selvää, että sopimusta ei pidetä lainmukaisena.
Ranskan nimellinen alamainen, Englannin kanssa liiton solminut Burgundin Filip III tukee sopimusta. Burgundilaisten mukaan perinnöttömäksi julistettu Kaarle on kuningatar Isabellan ja kuninkaan veljen, Orleansin Ludvigin, äpärälapsi.
Lancaster-suvun nuori Henri V perii kruunun isältään, vallananastaja Henri IV:ltä. Englanti on kokenut useita kapinoita Lancasterien otettua vallan, joiden tukahduttamiseksi Henri V on komentanut Englannin sotajoukkoja jo kuusitoistavuotiaasta prinssistä.
Kruunun perittyään nuori sotapäällikkö ymmärtää ruton, talonpoikaiskapinoiden, burgundilaisten ja armagnacilaisten välisen sisällissodan ja mielisairaan kuninkaan johtaman Ranskan olevan helppo kohde uudelle hyökkäykselle. Henri V nousee maihin Normandiassa, valtaa Hafleurin linnakkeen, Calaisin kaupungin ja jatkaa valloituksia pohjois-Ranskassa.
Ranskalaisten vastarinta murskaantuu Azincourtin kylän läheisyydessä käydyssä taistelussa. Henri V jatkaa sotaretkiä Ranskassa ja pakottaa ranskalaiset Troyesiin luomaan sopimusta kuningashuoneiden välisestä rauhasta.
Sodan kaaosta ja kuninkaan tilaa pyrkivät hyödyntämään monet vallantavoittelijat. Merkittävimpiin näistä kuului Burgundin herttua Juhana Peloton. Juhanan valta oli sekä taloudellista että sotilaallista. Hän oli perinyt isältään Burgundin herttuakunnan ja äidiltään laajoja alueita Hollannista. Euroopan kangaskaupan ydintä hallinnut Juhana huomasi olevansa taloudellisesti riippuvainen Ranskan pitkäaikaisesta vihollisesta, villan tuotantoon keskittyneestä Englannista.
Kuninkaan terveydentilan jättämä valtatyhjiö johti kamppailuun Juhanan ja kuninkaan veljen, Orleansin Ludvigin, välillä. Juhanan onnistui taivutella itsensä kruununperillisen holhoojaksi. Hän myös levittää huhuja, joiden mukaan kuningataräiti Isabellalla ja Ludvigilla olisi salasuhde. Jännitteiden muututtua uhkauksiksi yhteiset sukulaiset pakottavat Juhanan ja Ludvigin samaan pöytään sopimaan kiistansa. Kolme päivää sopimuksen jälkeen Pariisissa Ludvig murhataan. Juhana ei myönnä tai kiistä osuuttaan asiaan, mutta toteaa tyrannien ansaitsevan kuolemansa.
Teräväkielinen Juhana onnistuu saamaan kuninkaan siunauksen teolleen, minkä lisäksi hän saa kuninkaan pidättämään ja teloittamaan hovin jäseniä, jotka seisovat Juhanan haaveen, Ranskan sijaishallitsijuuden, tiellä. Toinen kuninkaan veljistä, Armagnacin Bernhard, muodostaa liiton, jonka tehtävänä on estää vallan kasaantuminen burgundilaisten käsiin. Sotaa Englantia vastaan käyvään Ranskaan syttyy sisällissota näiden kahden osapuolen välille.
Henri V:n hyökkäys Ranskaan ja Azingourtin nöyryyttävä tappio eivät saa burgundilaisia ja armagnacilaisia lähentymään. Sodan kaaoksessa Juhana asettuu Pariisiin ja julistautuu kuninkaan suojelijaksi. Kruununperillinen, tuleva Kaarle VII, kutsuu Juhanan neuvottelemaan jännitteiden purkamisesta. Neuvotteluun saavuttuaan Juhana tajuaa kauhukseen koulineensa nuoresta Kaarlesta kaltaisensa häikäilemättömän poliitikon: Kaarlen seuralaiset teloittavat Juhanan kohtaamispaikalla.
Juhanan poika, Filip III Hyvä, perii vallan Burgundissa. Osin kostona, osin harkittuna peliliikkeenä, Filip solmii liiton Englannin kanssa.
Kansan keskuudessa Kaarle VI:ta kutsutaan Kaarle Rakastetuksi. Kaarle nousee valtaan yksitoistavuotiaana. Samaan aikaan Englannissa valtaa pitää lapsikuningas Rikhard II. Koska Englannin tilanne on sisäisesti haastava, ei Englannin kuningashuone kykene sodankäyntiin Kaarlen vallan alkuaikoina. Kansan silmissä tämä näyttäytyy Kaarlen ansiona.
Laajaa suosiota kansan keskuudessa eivät järkytä edes kuninkaan mielenterveysongelmat. Kaarle kärsii lähes koko valtakautensa ajan eriasteisista harhaisten ajatusten kausista. Kuningas ei tunnista muita kuningasperheen jäseniä, muista olevansa Ranskan kuningas ja hyökkää omien aseenkantajiensa kimppuun luullen heidän väijyttävän häntä. Äärimmillään Kaarle myös kuvittelee olevansa itse haurasta katedraalilasia, sulkeutuu kamariinsa ja vaatii itselleen teräspalkeilla vahvistetut vaatteet.