Vuosi 1066 Sotahuudon skenaariona
Skenaarioesittely
Englantilaiset: Godwinit (Harold), Wessex (Edgar) ja Mercia (Edvin)
Valloittajat: Normandia (Vilhelm), pohjanmiehet (Harald) ja Skotlanti (Malcolm)
Hajasijoitusskenaario, koska ne ovat tunnetusti tasapuolisia ja kaikki rakastavat niitä.
- Pääkentän eteläpäädyssä Godwinit ja Wessex
- Pääkentän pohjoispäädyssä Mercia
- Pääkentän eteläpuolella ison ojan toisella puolella Normandia
- Pääkentän pohjoispuolella ryteikössä Skotlanti ja pohjoisen ojan pohjoispuolella pohjanmiehet
Tavoite: Hallitse pääkenttää skenaarion lopussa.
Taistelun kulku
Kentän eteläpäädyssä Harold ja Edgar ovat sopineet, että Godwinien ja Wessexin armeijat odottavat ojan pohjoispuolella murskatakseen Normandian joukot, jos he uskaltautuvat ylittämään ojan pääkentälle. Vilhelmin normandialaiset tulevat valmiiksi ojan reunalle, ja koettavat katsoa sopivaa kohtaa ojan ylitykseen. Pari innokkainta soturia yrittää hypätä ojan yli, mutta onnistuu vain loiskahtamaan ojan pohjalle. Märkänä ja mutaisena epäonniset soturit suuntaavat leiriin vaihtamaan kuivaa päälle ja putsaamaan boffereitaan samalla kun EA-vastaava toruu heitä typeryydestä. Normannit kämppäävät ojan takana ylityspaikkaa etsiskellen. Edgar kyllästyy odotteluun, ja Wessexin fyrd lähtee istumaan varjoon sekä poimien kukkia ja nauttien auringosta. Turha sitä on auringossa seisoskella, kun voi rauhassa huilailla varjossa.
Kentän pohjoispäädyssä osa Skotlannin armeijasta kolistelee ryteikössään pitäen mercialaisten huomiota itsessään. Malcolm käskee kuitenkin innokkaimmat ja nopeajalkaisimmat skirmuhirmut juoksemaan pohjanmiesten armeijan tueksi. Haraldin pohjanmiehet ja skottiskirmut ryntäävät pohjoisen ojan yli Edvinin mercialaisten kimppuun. Edvinin linja alkaa murtua, joten Edvin käskee mercialaisensa irtautumaan ja pelastamaan liput.
Godwinien armeija huomaa pohjoislaidan pettäneen. Godwinien ja Wessexin onneksi pohjanmiehet ovat keskittyneet jahtaamaan mercialaisten lippuja ja taputtelemaan toisiaan selkään ajettuaan vihollisen pakosalle. Harold pitää miehilleen huippukannustavan puheen, ja sanoo taikasanat ”Nyt juostaan!”. Godwinssonien armeija juoksee koko kentän halki pohjanmiesten kimppuun. Pohjanmiehet ovat aivan äimistyneitä ja epäjärjestyksessä, koska eiväthän linjaryhmät juokse. Koskaan. Pohjanmiehet ja lippuja jahdanneet skottiskirmut murskataan Haroldin toimesta pohjoista ojaa vasten. Vain pienet rippeet onnistuvat pakenemaan ojan yli.
Godwinien kipittäessä pohjoiseen Vilhelmin normandialaiset ovat vihdoin löytäneet hyvän kohdan ojan ylittämiseen. Enää heitä vastassa ei olekaan Godwinin ja Wessexin yhteiset armeijat, vaan pelkästään Edgarin wessexiläiset. Ja hekin ovat hajaantuneet pitkin kenttää istuksimaan varjossa. Edgarin patistaessa joukkojaan kasaan normandialaiset pääsevät yhtenäisenä joukkona ojan yli, ja alkavat hätistelemään Wessexin sotureita.
Godwinien voittoisa armeija kääntää suuntaa 180 astetta, ja juoksee. Taas. Tavoitteena on yllättää Vilhelmin normandialaiset epäjärjestyksessä ennen kuin he ehtivät saada linjansa kasaan ojan ylityksen jälkeen. Mercian armeijan jäännökset jäävät Edvinin johtamana vahtimaan, että loppuosa Skotlannin armeijasta pysyy ryteikössään. Juoksumatkan aikana Godwinin armeijaan liittyy hajanaisia ryhmiä Wessexin armeijasta.
Normannit ovat kuitenkin ehtineet saada linjansa kasaan. Godwinien ja Wessexin väsyneet ja huohottavat ryhmät iskevät normannien riviin. Keihäsjyystö on kamalaa, ja nuolia ja heittökeihäitä sataa taivaalta. Normannit ovat kokemassa kovia hurjan rynnäkön alla, kunnes Harold saa nuolen silmäänsä, ja kesken jääneen käskyn takia Godwinien armeija jää pahaan killpockettiin. Juoksemisesta väsyneet jalat eivät enää jaksa kantaa karkuun, ja Godwinien armeija kuolee normannien puristuksessa. Normanniarmeijakin on kärsinyt pahoja tappioita, mutta saanut pidettyä lippunsa ja kaapattua Godwinien omat ja aiemmin pohjanmiehiltä ryöväämänsä liput. Edgarin wessexiläisarmeijan loput soturit juoksevat oman lippusaaliinsa kanssa karkuun.
Wilhelmin käskystä normanniarmeijan selviytyneet soturit kasaavat linjansa uudestaan ja jatkavat etenemistä kentän keskikohtaan. Voittamaanhan tänne on tultu. Wessexin ja Mercian armeijan rippeet kokoontuvat vielä taistelukykyiseksi linjaksi kohdatakseen etenevät normannit. Edgarin ja Edvinin sormet heiluvat kovasti. Taistelukentällä tehdään kuumeisesti matemaattisia laskelmia. Wessexin ja Mercian voitto normanneista ei ole mitenkään varma, ja Skotlannin armeijan loppuosakin piileskelee yhä ryteikössään. Vaikka voittopisteitä ei tulisikaan, niin lipuista saa kuitenkin hyvät pisteet, ja henkiinjäämisprosenttikin vaikuttaa pisteytykseen. Edgar ja Edwin toteavat, että on parempi varmistaa jo saadut pisteet, joten Wessexin ja Mercian armeijat luovuttavat voittoalueen normanneille, ja juoksuttavat lippunsa alueen reunalle odottamaan lopputuuttausta.
Lopputulos
Englannin puoli häviää skenaarion, ja valloittajat voittavat.
Godwinien armeija saa hyvät pisteet muilta ryhmiltä eeppisestä suorituksesta, mutta niin soturit kuin liputkin on menetetty. Hyvä tulos, mutta ei sillä sotaa voiteta.
Sekä Wessexin että Mercian armeijat saavat kohtuulliset lippupisteet, mutta suoritus kentällä jää molemmilla vaisuksi. Lopputulos on melko heikko, mutta eipä tullut liian pahasti turpaan, vaikka skenaario hävittiinkin.
Pohjanmiesten menestys on heikko. Vaikka alkuun lippuja kaapattiinkin, niin ne myös menetettiin. Hyvästä taistelusta tulee sentään kohtuulliset pisteet, mutta heikostihan se meni pohjanmiesten kannalta, vaikka olivatkin keskeisiä valloittajien voiton rakentamisessa.
Skotlannin armeija, skirmuhirmuja lukuunottamatta, on lähinnä sitonut vastustajia seisoskelullaan. Ja kun skirmutkaan eivät saaneet tuotua lippuja turvaan, tuloksena on heikko ja tylsä suoritus, vaikka ovatkin voittajien puolella.
Normanniarmeija kerää loistavan pistesaaliin. Skenaariovoitto on aina maukas. Lippujakin on ojennettu hopealautasella suoraan käteen, kun vastustaja on ensin käynyt hakemassa ne liittolaisilta. Vilhelm hieroo kätösiään, ja hykertelee onneaan, kun liittolaiset uhrautuivat ja petasivat normanneille voiton, jossa näyttää siltä, että normannit itse tekivät kaiken tärkeän.