Sotahuudon 2023 pisteytys

Kuva: Joonas Rajala

Tervehdys boffauskansa!

Olen Tuure Saloheimo ja toimin tämän vuoden Sotahuudon pisteytysvastaavana. Vastuullani on siis huolehtia tapahtuman pisteiden laskemisesta ja skenaariopalautteista. Tarkoitus olisi huolehtia myös siitä, että taistelujen päätyttyä lopputulos selviää ripeästi ja voittajajoukkue pääsee nostamaan Kilpisen ilmaan ilman turhia viivytyksiä. Oma Sotahuuto-urani alkoi vuonna 2009 Corona Muraliksen riveissä ja sittemmin olen taistellut myös osana Etelän Imperiumia. Taistelukentältä minut tapaa yleensä kilven kanssa etulinjasta, mutta toisinaan myös keihään varressa heilumasta. Pisteytysvastaavana olen toiminut vuodesta 2022 alkaen, seuraten tehtävässä aiemmin toiminutta Sampo Immosta.

Sotahuudon pisteytys on aihe, joka herättää ajoittain suuriakin tunteita, ja varsin ymmärrettävästi, sillä kutsutaanpa tapahtumaa toisinaan – enemmän tai vähemmän tosissaan – boffauksen suomenmestaruuskisoiksikin. Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on siis avata Sotahuudon pisteytystä yleisellä tasolla, mutta syventyä myös tämän vuoden muutoksiin, jotta tiedätte tarkemmin, millä perusteella voittaja selviää. Ensimmäiset kappaleet käsittelevät pisteytyksen muutoksia suhteessa viime vuoden tapahtumaan, kun taas myöhempi Pisteytyksestä yleisesti -osio avaa lyhyesti pisteytyksen eri osa-alueita ja niiden vaikutusta. Lopusta löytyy vielä kiinnostuneille yksittäisen skenaarion pistelaskukaava.

Mikä muuttuu

Järjestäjien kesken käytyjen keskustelujen myötä olemme päättäneet tehdä vuoden 2023 Sotahuudon pisteytykseen seuraavat muutokset vuoden 2022 pisteytyksestä:

Oman lipun säilyttämisen kerroin lasketaan kolmesta kahteen. Muutoksen taustalla on se, että vuoden 2022 Sotahuudossa oman lipun hallussapidosta saadut pisteet muodostivat edelleen keskimäärin niin suuren osan joukkueiden keräämistä pisteistä, että koemme sen kannustavan joukkueita liiaksi oman lipun suojaamiseen muiden pelitavoitteiden kustannuksella.

Armeijalipun menettämisestä ei tule pistevähennystä mikäli se on liittolaisarmeijan hallussa. Aiemmin armeijalipun menettämisestä on tullut armeijan joukkueille miinuspisteitä myös silloin kun se on skenaarion päättyessä ollut liittolaisarmeijan hallussa. Tämä ei kuitenkaan tunnu järin luontevalta ratkaisulta, vaan intuitiivisempaa on että armeijalipun päätyminen liittolaisarmeijan haltuun on vähemmän paha asia kuin sen päätyminen viholliselle. Jatkossa armeijalipun säilyttämisen pistearvo on siis nolla, mikäli se jää liittolaisarmeijan haltuun, eli tilanne on verrannollinen sen kanssa, että lippu olisi viety taistelukentän ulkopuolelle.

Palautteen asianmukaisuutta seurataan tarkemmin. Aiemmin annetun skenaariopalautteen asianmukaisuusvaatimuksen täyttämiseen on riittänyt käytännössä se, että palaute on annettu. Jatkossa palautteista seurataan tarkemmin myös sitä, että hengissä olijoiden lukumäärä skenaarion lopussa ei ole suurempi kuin alussa, että oman ja vastustajan ratkaisija -maininnan saaneet joukkueet todella olivat omalla ja vastustajan puolella, että plussaa on annettu vähintään kahdelle eri joukkueelle, ja että minkään lipun ei ole ilmoitettu olevan useamman kuin yhden joukkueen hallussa. Tavoitteenamme ei kuitenkaan ole rangaista ketään inhimillisistä virheistä, vaan ensisijaisesti varmistaa palautteen oikeellisuus, eli tulemme viestimään mahdollisista epäselvyyksistä tai puutteista skenaariopalautteissa säännöllisesti tapahtuman aikana, jotta joukkueilla on mahdollisuus niiden korjaamiseen.

Mikä ei muutu

Toukokuun lopulla Sotahuuto-tapahtuman Facebook-ryhmässä heräsi keskustelua siitä, pitäisikö ryöstetyistä lipuista saatujen pisteiden painotuksessa palata vuoden 2021 tasoon. Pohdimme järjestäjätiimin kesken asiaa, ja tulimme lopulta siihen tulokseen, että ryöstettyjen lippujen painotus pidetään tänä vuonna viime vuoden tasolla.

Päädyimme tähän siksi, että viime vuonna ryöstettyjen lippujen osuus joukkueiden pisteistä oli edelleen suhteellisen pieni (keskimäärin noin 4 prosenttia vakiopisteiden vähentämisen jälkeen, kun esimerkiksi ratkaisija-mainintojen osuus oli 22 prosentin luokkaa) ja aiempina vuosina ryöstettyjen lippujen vaikutus lopputulokseen on ollut varsin vähäinen: vuosina 2021 ja 2019 ryöstettyjen lippujen jättäminen pisteyttämättä olisi muuttanut vain kahden ja kolmen joukkueen sijoituksia, vastaavasti. Aiempaan painotukseen palaaminen olisi siis tarkoittanut että lippujen ryöstön merkitys sijoituksiin olisi häviävän pieni. Tällöin olisi ollut käytännössä järkevämpää vain luopua ryöstettyjen lippujen pisteyttämisestä täysin, sillä tämä olisi yksinkertaistanut skenaariopalautteen täyttämistä. Koimme, että lippujen ryöstäminen on kuitenkin sellainen osa Sotahuutoa, jonka halusimme säilyttää ja myös pitää osaltaan merkityksellisenä tapahtuman lopputuloksen kannalta.

Keskeisenä argumenttina ryöstettyjen lippujen painoarvon pienentämiselle myöskin oli se, että nykyinen järjestelmä kannustaa liiaksi oman lipun piilotteluun kaukana linjojen takana, jotta vältetään sen menettäminen vastustajalle. Tähän ongelmaan toivomme oman lipun säilyttämisen painoarvon leikkaamisen osaltaan vastaavan, sillä oman lipun säilyttämisen painokerroin on tämän vuoden muutoksen jälkeen enää puolet siitä, mitä se oli vielä vuonna 2021. Käytännössä oman lipun säilyttäminen vastaa tänä vuonna puoltatoista plus-mainintaa.

Pisteytyksestä yleisesti

Sotahuudon pisteytys perustuu nk. subjektiivisiin ja objektiivisiin mittareihin. Objektiivisia mittareita ovat erilaiset määrälliset muuttujat, kuten skenaarion lopputulos, joukkueen selviytymisprosentti sekä oman lipun hallussapito ja ryöstetyt liput, kun taas subjektiivisia mittareita ovat joukkueiden toisilleen skenaariopalautteessa jakamat ratkaisija-, plus- ja miinus-maininnat. Useimpia näistä mittareista skaalataan lisäksi joukkueen koon mukaan, eli mitä isompi joukkue, sitä enemmän esimerkiksi plus-mainintoja tulee kerätä vastaavan pistevaikutuksen aikaansaamiseksi.

Subjektiiviset mittarit

Ratkaisija- ja plus-mainintoja myönnetään hyvästä suorituksesta skenaariossa. Ratkaisija-mainintoja tulee antaa yksi oman puolen ja yksi vastustajan puolen joukkueelle, kun taas plussia annetaan kahdesta kolmeen vapaasti kaikkien joukkueiden kesken. Itseään ei toki luonnollisesti voi palkita, mutta plus-maininta on mahdollista antaa samalle joukkueelle kuin ratkaisijamaininta, vaikkakin näin tapahtuu harvoin. Pisteytyksessä ratkaisijamaininnat ovat hieman plus-mainintoja arvokkaampia (tarkalleen ottaen 25 prosenttia arvokkaampia), mutta molemmat ovat kuitenkin suhteellisen samanarvoisia. Tämä siksi, että ratkaisijamaininnat keskittyvät usein suuremmille ja plus-maininnat pienemmille joukkueille, jolloin suhteellinen samanarvoisuus pitää pisteytyksen tasapuolisempana pienten ja suurten joukkueiden välillä.

Miinus-mainintoja, jotka tunnetaan tuttavallisemmin “disglooriana”, annetaan epäurheilijamaisesta käytöksestä, kuten törkeästä osumien ottamattomuudesta. Hyvän Sotahuuto-etiketin mukaista on miinuksen antamisen yhteydessä vähintäänkin käydä kyseisen ryhmän kanssa keskustelu tilanteesta, jotta vältytään väärinkäsityksiltä ja jotta toisella ryhmällä on mahdollisuus reagoida saatuun palautteeseen jo tapahtuman aikana. Miinus-maininnan pistetekninen vaikutus on huomattavan negatiivinen: yhden miinus-maininnan vaikutus riittää kumoamaan noin kahdesta kolmeen ratkaisija- tai plus-mainintaa.

Objektiiviset mittarit

Joukkueen selviytymisprosentti skenaariossa vaikuttaa kertoimena pisteytyksen useisiin osa-alueisiin. Käytännössä joukkueen pistemäärä näiltä osa-alueilta on 15 prosenttia pienempi tilanteessa, jossa koko joukkue tuhoutuu skenaariossa, verrattuna tilanteeseen jossa koko joukkue selviää hengissä. Skenaarioalueelta paenneet taistelijat lasketaan selviytymisprosentissa puolikkaiksi taistelijoiksi.

Oman joukkueen, sekä oman armeijan lippujen hallussapito vaikuttavat molemmat pisteytykseen. Oman lipun hallussapito vastaa puoltatoista plus-mainintaa, kun taas oman armeijalipun pitämisestä oman armeijan hallussa saa vakiomääräisenä puolikkaan pisteen ja sen menettämisestä vihollisarmeijalle saa vastaavan kokoisen puolen pisteen miinuksen.

Ryöstetyistä lipuista annetaan pisteitä lippujen arvon perusteella. Joukkuelippujen arvo määräytyy kyseisen joukkueen koon perusteella, kun taas armeijalippujen pistearvo on vakio. Ryöstetty armeijalippu vastaa arvoltaan noin kolmea plus-mainintaa, kun taas 20-henkisen joukkueen lipun arvo on puolet ja 40-henkisen joukkueen lipun arvo kaksi kolmasosaa armeijalipun arvosta.

Pisteitä saa tietysti myös skenaarion voittamisesta. Toisen osapuolen saadessa suuren voiton saa voittava osapuoli kaikki voittopisteet häviäjän jäädessä ilman pisteitä. Pienen voiton tapauksessa pisteet jakautuva kolmen suhteessa yhteen ja tasapelin sattuessa luonnollisesti tasan. Voittopisteiden määrä on joukkueen koosta riippumaton, eli niin pienet kuin suuretkin joukkueet saavat skenaariovoitosta lähtökohtaisesti saman pistemäärän. Joukkueen selviytymisprosentti kuitenkin vaikuttaa myös voittopisteisiin.

Lisäksi jokainen joukkue saa vakiona 2,5 pistettä, joilla vältetään joukkueen yksittäisestä skenaariosta saamien pisteiden päätyminen miinukselle muulloin kuin äärimmäisissä tapauksissa (käytännössä tämä vaatisi suuren tappion ja armeijalipun menetyksen jälkeenkin vielä useita miinus-mainintoja samasta skenaariosta), sekä vielä 0,3 pistettä skenaariopalautteen asianmukaisesta täyttämisestä. Näin lopuksi muistuttelenkin siis täyttämään ensi viikonloppuna palautteenne huolella, sillä laadukas skenaariopalaute on Sotahuudon pisteytyksen kulmakivi – ja lisäksi pelkästään palautteen antamisesta saadut pisteet tulevat todennäköisesti muodostamaan 5–10 prosenttia joukkueenne keräämistä pisteistä.

Pisteiden laskukaava

Yllä olevat pisteytysperiaatteet tiivistyvät alla olevassa yksittäisen skenaarion pisteytyskaavassa: