Armeijajaot & viitekehys
Sotahuuto 2026 jatkaa siitä mihin Sotahuuto 2025 päättyi. Nyt Englannin kruunusta, ja myös Normandian herruudesta, kilpailee verisesti Vilhelm Valloittajan (William the Conqueror) pojat… …ja vähän muutkin.
Vilhelm Valloittajan kuollessa vuonna 1087 juonittelut ja valtataistelut johtavat vuosia jatkuvaan sotaan Normandiassa ja sen lähialueilla. Vilhelm Valloittajan kolme poikaa, Robert, Vilhelm (William) ja Henrik (Henry), taistelevat isänsä perinnöstä, sekä Englannin ja Normandian herruudesta. Ranskan kuningas yrittää saada oman maansa kuriin ja järjestykseen, ja häätää englantilaisvaikutteet pois. Samalla Flanderin ja Anjoun kreivikunnat yrittävät tasapainoilla vahvistuvan Englannin, pullistelevan Normandian ja Ranskan kuninkaan uhkien välissä, ja turvata oman vahvan asemansa uudessa vallan verkostossa.
Sotahuuto 2026 sijoittuu ajallisesti Vilhelm Valloittajan kuolemasta vuonna 1087 viimeisen pojan Henrikin kuolemaan vuonna 1135, tai jopa vähän sen yli. Maantieteellisesti sotahuutoja karjuttiin Kanaalin molemmilla puolilla ja monilla alueilla Ranskassa, mutta suurimmat taistelut käytiin Normandiassa ja sen lähialueilla Pohjois-Ranskassa.
Koska toimijat vaihtelivat paljon puoli vuosisataa kestäneessä konfliktissa, niin Sotahuudossa joudutaan hieman yksinkertaistamaan toteutusta. Esimerkiksi kaikki Vilhelmin pojat käyttivät Normandian vaakunaa ja värejä, ja se saattaisi aiheuttaa hämmennystä taistelukentällä. Poikien saama tuki normanniaatelistolta ei myöskään ollut selkeästi jakautunutta, vaan kaikilla oli tukijoita ja liittolaisia muiden veljien alueille. Lisätietolinkeissä on tarkempi kuvaus Sotahuudon osapuolista, heidän tunnuksistaan, ja ketkä edustavat eri osapuolia Sotahuudon kentillä.
Englanti
Kuningas Vilhelm II Punainen (William Rufus), Vilhelm Valloittajan lempilapsi, kantaa Englannin kruunua, ja johtaa Englannin miehet sotaan pitääkseen Normandian osana valtakuntaansa. Ja ehkä laajentaakseenkin valtakuntaansa Ranskan alueilla.
Vilhelm on ankara, mutta taitava hallitsija, joka keskittyy valtaan ja sotaan. Häntä tukee normanniaatelistosta ne, jotka kaipaavat vahvaa kuningasta ja selkeää hallintoa. Vilhelmin, ja siten myös Englannin, tavoitteena on varmistaa veljien alistuminen kruunulle, ja pitää Ranskan kuninkaan näpit erossa Vilhelm Valloittajan perinnöstä, joka kokonaisuudessaan kuuluisi Vilhelm II:lle. Kertoohan jo nimikin sen, kenelle Englannin ja Normandian valta oikeasti kuuluu.
Vilhelm II Punainen tai Vilhelm II Englannin kuningas, kuten Vilhelm tykkää itseään kutsuttavan, oli keskimmäinen Vilhelm Valloittajan hengissä selvinneistä pojista, ja Valloittajan suosikki Englannin kruunun perijäksi. Vilhelm piti Englannin kruunua vuodesta 1087 kuolemaansa asti vuoteen 1100. Vilhelm Punainen kamppaili toistuvasti veljiensä kanssa vallasta, ja soti myös ulkoista uhkaa vastaan Ranskassa. Vilhelmiä pidettiin ankarana, ja jopa julmana, hallitsijana, mutta hän sai asiat tapahtumaan. Vilhelm ei koskaan avioitunut. Vilhelm Punaisen kuoleman jälkeen hänen joukkojaan voi tulkita Englannin normanniaatelistoksi ja Vilhelm Valloittajan tyttären Adelan pojan Tapani Bloislaisen (Stephen of Blois) joukoiksi. Tapani nappasi Englannin kruunun itselleen Henrikin kuoltua vuonna 1035, ja päätyi sisällissotaan Henrikin tytärtä ”keisarinna” Matildea vastaan.
Vilhelm Punainen käyttää tunnuksenaan Englannin Pyhän Yrjön (St. George) lippua erottuakseen veljestään Robertista. Pyhän Yrjön lippu otettiin käyttöön vasta vuonna 1190. Lippu on siis vähän etuajassa, mutta se on selkeä ja helposti tunnistettava symboli Englannin kruunulle.
Englannin armeijassa taistelevat
Clan Ulfnar
Ajan Kaarti
Wanainmaa
Normandia
Normandian herttuana toimii Robert Lyhytsukka (Robert Curthose/Courteheuse), Vilhelm Valloittajan vanhin poika, ja laillinen perijä. Nuorempi veli Vilhelm Punainen sai isän antamaan Englannin kruunun itselleen, ja nyt Robert on kutsunut Normandian aateliset, sotilaat ja uroot aseisiin ottaakseen sen, mikä hänelle kuuluu. Normandian tehtävä on hallita Englantia, ei toisin päin.
Robert on urhea ja taitava soturi, mutta äkkipikainen ja johdateltavissa oleva hallitsija. Se on ehkä syy, miksi monet normanniaateliset ovatkin asettuneet hänen puolelleen tiukkaa ja ankaraa Vilhelm Punaista vastaan. Helpoiten Englannin kukistaminen onnistuu, jos Normandian naapurit ovat joko liittolaisia, tai alistettuja valloituksia.
Robert Lyhytsukka oli Vilhelm Valloittajan vanhin poika ja Normandian herttua. Robert oli toistuvasti riidoissa, ja välillä jopa sodassa, isäänsä Vilhelm Valloittajaa vastaan. Kuolinvuoteellaan Valloittaja meinasi jättää Robertin perinnöttömäksi, mutta taipui lopulta aateliston pyyntöihin ja normanniperinteisiin, joiden mukaan vanhin poika perii isänsä perintömaat. Robert sai pitää Normandian, mutta Vilhelmin itse valloittama Englanti meni keskimmäiselle veljelle Vilhelm Punaiselle. Tämä repi auki veljesten ennestään tulehtuneet välit, ja johti toistuviin konflikteihin veljesten välillä. Robertin taistelutaidot olivat hyvät, mutta hallitsijana hän oli ylimalkainen ja heikko, ja siksi aateliston suosikki. Vilhelm Punaisen kuollessa vuonna 1100 Robert oli palaamassa ristiretkeltä, ja nuorin veli Henrik ehti kähveltää Englannin kruunun itselleen ohi Robertin perintöoikeuden. Vuonna 1106 Henrik heitti veljensä Robertin tyrmään, jossa tämä oli kuolemaansa asti vuonna 1134. Tämä ei kuitenkaan lopeta sukusotaa, vaan Robertin poika Vilhelm (William Clito) jatkoi taistelua Normandiasta omaan kuolemaansa asti vuonna 1028.
Robert Lyhytsukka käyttää Normandian herttuana tietysti perinteistä Normandian vaakunaa.
Normandian armeijassa taistelevat
Perkeleen Kohortti
Carulei Mantu Custodia
Valkoinen Komppania
Cotentin
Cotentinin niemimaan ruhtinas Henrik Viisas (Henry Beauclerc) on Vilhelm Valloittajan nuorin poika. Perinnökseen Henrik sai vain 5000 hopeapuntaa, mutta veljesriitojen alettua Henrik rahoitti Robertin kapinaa Vilhelmiä vastaan, ja sai vastineeksi Robertilta Cotentinin niemimaan itselleen. Henrik perusti hovinsa niemimaan suurimpaan kaupunkiin Cherbourgiin, ja alkoi kutoa verkkojaan.
Henrik on Vilhelm Valloittajan pojista oppinein, ja juonikkain… ja ahnein. Tietysti Englannin kruunu ja Normandian herruus kuuluvat Henrikille, ohi tyhmempien veljien. Liittoutumalla ja juonittelemalla voi saada sen, mihin suora voima ei riitä. Henrik, ja Cotentin, pyrkiikin pelauttamaan Vilhelmiä ja Robertia toisiaan vastaan, samalla kun punoo verkkojaan Ranskan hovissa ja Normandian naapureissa Flanderissa ja Anjoussa. Juonittelussa on voimaa.
Henrik I Viisas oli Vilhelm Valloittajan nuorin poika. Henrik syntyi ja kasvoi Englannissa, ja oppi Englannin tavoille. Valloittajan perinnönjaossa Henrik jäi kuitenkin tyhjän päälle, ja sai vain (ison) kasan rahaa Englannin ja Normandian mennessä vanhemmille veljille. Vilhelm Punaisen ja Robertin alkaessa riidellä keskenään Englannin kruunusta Henrik onnistui kuitenkin ostamaan itselleen Cotentinin niemimaan Robertin Normandiasta, kun Robert tarvitsi rahaa sotaan. Henrik sotkeutuikin valtakamppailuun toimien taustalla ja kasvattaen omaa vaikutusvaltaansa. Vilhelm Punaisen kuollessa vuonna 1100 Henrik nappasi itselleen Englannin kruunun Robertin ollessa ristiretkellä. Henrik piti kruunua kuolemaansa asti vuoteen 1135.
Hetken Henrikin dynastiset suunnitelmat näyttivät onnistuvan. Tytär Matilde oli naitettu Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarille, ja poika ja kruununperijä oli naimassa Anjoun kreivin. Henrikin perimyssuunnitelmat eivät kuitenkaan toimineet, kun hänen nimetty perillisensä Vilhelm (William Adelin) kuoli White Shipin onnettomuudessa vuonna 1120. Vuonna 1125 myös tyttären Matilden puoliso keisari Henrik V kuoli rikkoen liiton keisarikuntaan. Liitto Anjoun kanssa onnistui vuonna 1228 leski Matilden avulla, ja Henrik nimesi hänet perijäkseen. Perijä vihollisen puolisona ei kuitenkaan miellyttänyt Englannin ylhäisöä, ja Englannin Henrikin kuollessa kuninkaaksi nostettiin Vilhelm Valloittajan tyttären Adelan poika Tapani Bloislainen. Tämä aloitti uuden sisällissodan Matilden ja Tapanin välillä vuonna 1135.
Henrik käyttää tunnuksenaan Cherbourgin kaupungin vaakunaa. Cherbourg oli Cotentinin niemimaan suurin kaupunki ja Henrikin varhaisen vallan keskus. Vaakuna otettiin käyttöön 1100-luvun loppupuolella, eli se on ajallisesti melkein kohdillaan.
Cotentinin armeijassa taistelevat
Savon Rykmentti
Raadonnylkijät
Ranska
Ranskaa johtaa kuningas Ludvig VI Soturi (Louis VI). Tai Paksu. Riippuu, keneltä kysyy. Mutta ei varren paksuus haittaa, kun mieli on viiltävän terävä. Ludvig ja Ranska on vakiinnuttamassa valtaansa, ja laittamassa rettelöivät kreivikunnat ja herttuakunnat kuriin. Sekä tietysti potkimassa Ranskan asioihin sotkeutuvat englantilaiset kanaalin yli. Joko Normandian mahtisuvut ja Vilhelm Valloittajan perilliset alistuvat Ranskan vallan alle, häipyvät Kanaalin toiselle puolelle, tai kuolevat. Ja sama pätee itsevaltaisiin Flanderiin ja Anjouhin. Niiden hallitsijat kumartavat kuningasta, tai menettävät päänsä. Ranskan pitää hallita koko Ranskaa, ja valta Ranskassa kuuluu Ranskan kuninkaalle.
Ranskan kuningas Ludvig VI edusti Ranskan keskusvaltaa. Ranskan kuninkaanvallalle taistelu Normandiasta liittyi laajempaan Ranskan valtiolliseen kehitykseen ja läänitysten sitomiseen kuninkaan vallan alle. Ja pitämään Ranskan alueet poissa Englannin kuninkaan käsistä. Suuri osa Ranskan läänityksistä ei käytännössä tunnustanut kuninkaan valtaa, vaan taisteli usein omaa kuningastaan vastaan. Konfliktin alusta vuoteen 1108 asti Ranskan kuninkaana oli Filip I (Philip I), ja sen jälkeen Ludvig VI. Molemmat kuninkaat olivat osaavia ja vahvoja hallitsijoita, ja saivat pakotettua monet läänitykset tunnustamaan kuninkaan ylivallan. Nuoruudessaan Ludvig oli hurja soturi, joka johti joukkoja itse taistelukentällä. Iän myötä vyötärö kasvoi, mutta määrätietoinen kuninkaan vallan varmistaminen jatkui.
Sekä Filipin että Ludvigin aikana kuninkaat puuttuivat vahvasti Normandian tilanteeseen, ja pyrkivät valtaamaan alueen itselleen, tai ainakin saamaan yhteistyökykyisen herttuan Normandiaan. Osana taistelua Normandiasta, ja myös yleistä kuninkaan vallan vahvistamista, oli myös liitot ja sodat Flanderin ja Anjoun kanssa.
Ranskan Ludvig käyttää tunnuksenaan Ranskan fleur-de-lis -vaakunaa. Tai sen hieman myöhäisempää yksinkertaisempaa mallia tunnistettavuuden parantamiseksi.
Ranskan armeijassa taistelevat
Etelän Imperiumi
Goblinit
Anjou
Keisarinna Matilde (Empress Matilda)! Se kuulosti niin hyvältä. Nyt vain leskikeisarinna, tai vaatimattomasti Anjoun kreivitär Matilde. Mutta pian se on kuningatar Matilde!
On aika saattaa jatkuvat sodat Normandian kanssa päätökseen, ja ottaa se mikä Anjoulle kuuluu. Ranskan kuningas vaan huohottaa koko ajan niskaan, ja vaatii alistumaan. Se ei Anjoulle käy. Paras tapa järjestellä rajat Normandian kanssa ja varmistaa Anjoun itsenäisyys suhteessa Ranskaan on hankkia Englannin kruunu Anjouhun. Sen jälkeen kukaan muu ei sanele mitä Anjoun pitää tehdä tai olla tekemättä.
Anjoun kreivikuntaa hallitsi keisarinna Matilde. Anjoun kreivikunta riiteli jatkuvasti Normandian kanssa Mainen kreivikunnan omistuksista. Anjou oli luonnollinen vihollinen Normandialle ja taistelut Normandiaa ja Englantia vastaan jatkuivat Anjoun kreivien Fulk IV:n, Gottfried IV:n ja Fulk V:n valtakausien ajan. Valtakamppailu Ranskan kuningasta vastaan oli myös koko ajan aktiivinen. Anjou halusi pitää oman määräysvaltansa, mutta kuningas vaati alistumaan tiukempaan kruunun valvontaa.
Ensimmäinen yritys rauhasta ja liitosta Englannin kanssa kaatui kuningas Henrik I perijän Vilhelm Adelinin kuollessa, kun tuleva avioliitto muuttui riidaksi jo annettujen myötäjäismaiden omistuksista. Toinen liittoyritys onnistui lopulta vuonna 1128, kun kreivi Fulk V lähti Jerusalemin kuninkaaksi ja jätti Anjoun poikansa Gottfried V:n (Geoffrey V Plantagenet) ja Henrik I tyttären Matilden haltuun. Vaikka Matilde olikin Henrikin nimeämä perijä Englannin kuninkaaksi, hän onnistui kuitenkin riitaantumaan isänsä kanssa. Henrikin kuollessa vuonna 1135 Matilde oli avoimessa kapinassa Englantia vastaan. Tämä ei miellyttänyt Englannin aatelistoa, ja kruunu meni Vilhelm Valloittajan tyttären Adelan pojalle Tapani Bloislaiselle. Luonnollisesti Matilde aloitti uuden sisällissodan Englannin kruunusta.
Anjoun hallitsija vaihtui historiallisesti monesti, mutta Sotahuudossa Anjouta johtaa vahva ja värikäs Anjoun kreivitär, Englannin kuningas Henrik I tytär ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Henrik V:n leskikeisarinna Matilde.
Anjou ja Matilde käyttävät tunnuksenaan Anjoun kreivi Gottfried V Plantagenetin vaakunaa.
Anjoun armeijassa taistelevat
Maahinkainen
Ryhmä Rämä
Flanderi
Flanderin kreivitär Clementia Burgundilainen (Clementia of Burgundy) on kutsunut Flanderin aateliset ja nostoväen aseisiin. Jälleen kerran mylläkkä Normandiassa on lainehtimassa yli rajan ja sotkemassa Flanderin asiat. Kun miesväki seikkailee maailmalla, on Clementian otettava ohjat ja huolehdittava Flanderin eduista. Normandia on aina ollut Flanderin liittolainen, tai vihollinen. Ei juurikaan mitään siltä väliltä. Siksi Clementian ja Flanderin on puututtava siihen, kuka Normadiassa hallitsee.
Kamppailu Normandiasta on myös hyvä hetki pelauttaa ylivaltaansa korostavaa Ranskan kuningasta Flanderin perinteistä vihollista Englantia vastaan. Niin kauan kuin kruunupäät sotivat keskenään, ja Normandiassa on Flanderille myötäinen naapuri, Flander saa päättää omista asioistaan.
Flanderin kreivikuntaa johti kreivitär Clementia Burgundilainen. Flanderin kreivikunnalla oli vahva yhteys Normandiaan, olihan Vilhelm Valloittajan appiukko Flanderin kreivi. Flanderin hallitsijasta riippuen Flanderi oli Normandian ystävä tai vihollinen. Milloin Flanderi toimi Normandian herttuoiden pakopaikkana ja liittolaisena, milloin taas räyhäävänä naapurina ja vihollisena. Vilhelm Valloittajan perimyssotien aikana Flanderin kreiveinä ehti olla Robert I, Robert II, Balduin VII (Baldwin VII), Kaarle I (Charles I), Vilhelm (William Clito) (Normandian herttua Robertin poika) ja Didrik (Theoderic).
Kun kreivi Robert II osallistui ensimmäiseen ristiretkeen, jäi Flanderin vallanpito hänen puolisolleen kreivitär Clementialle. Clementia hoiti työnsä niin hyvin, että Robertin palatessa Flanderiin hän ja Robert jakoivat hallintovallan. Robertin kuollessa valta siirtyi heidän pojalleen Balduin VII:lle, mutta Clementia jatkoi kanssahallitsijana. Clementia yritti jatkaa vallassa myös Balduinin kuoleman jälkeen, mutta uusi kreivi Kaarle syrjäytti Clementian asevoimin.
Sotahuudossa Flanderin joukkoja johtaa Flanderin kreivitär Clementia, koska hän vaikutti pitkään Flanderin johdossa, ja hänen kanssaan ei tarvitse erotella eri Vilhelmejä ja Roberteja eroon kaimoistaan.
Flanderi ja Clementia käyttävät tunnuksenaan Flanderin vaakunaa, joskin hieman aikaansa edellä. Flanderin leijonavaakuna on vuodelta 1163, mutta se on helposti tunnistettava ja Flanderin tunnus suurimman osan historiaa.
Flanderin armeijassa taistelevat
Graalin Hurtat
Niittoväki + FSC
FI 
EN