Varustetarkastus

Asetarkastus

Tärkeimpänä aseisiin liittyvänä ohjeistuksena on Sotahuudon rakennesääntöjen tunteminen. Tämä ohje ottaa sääntöjen lisäksi kantaa tyypillisesti toistuviin aseisiin liittyviin ongelmiin sekä vakiintuneisiin tulkintoihin tilanteisiin, joihin säännöt eivät tarjoa yksiselitteistä vastausta. Samalla tarkoituksena on varmistaa tarkastusprossessin läpinäkyvyys ja pitää huolta siitä, päätös varusteen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on täysin riippumaton sen suhteen, kuka tarkastuksen tekee.

Vuonna 2024 pääasetarkastajana toimii Aleksi Holtari, johon voi olla yhteydessä kaikissa asetarkastuksia koskevissa kysymyksissä. Paikkakunnittain ennakkotarkastajina toimivat seuraavat henkilöt:

  • Pääkaupunkiseutu: Aleksi Holtari, Eetu Sipilä, Atso Ikäheimo
  • Turku: Sebastian Icking
  • Tampere: Lauri Ojala
  • Jyväskylä: Ville Halminen
  • Kuopio: Antti Hyden
  • Mikkeli: Akusti Lehtinen
  • Lahti: Roni Ekman

Pääasetarkastaja tekee lopulliset linjanvedot sääntötulkinnoista siltä osin kuin tapahtuman rakennesäännöt tai tämä ohje ei vastaa niihin suoraan. Mikäli yksittäinen asetarkastaja ei pysty vastaamaan kaikkiin esitettyihin kysymyksiin, tapahtuman pääasetarkastajalta voi tiedustella tarkempia ohjeita aseiden saattamiseksi hyväksyttävään kuntoon.

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.

Yleisohjeistus asetarkastukseen

Yleisohjeena tarkastus suositellaan suoritettavaksi seuraavasti:

 

  • Pistokärjen tarkistaminen: Pistokärjesta tarkistetaan erityisesti, että se ei taivu herkästi sivuun pistoissa tai lyönneissä eli on riittävän paksu tai taipumissuuntia on merkittävästi rajoitettu ylimääräisillä vaahto- tai solumuovielementeillä.
  • Lyömäterien ja runkopehmusteiden tarkistaminen: Lyömäterät ovat edelleen ryhdikkäät eivätkä ole kohtuuttomasti kuluneet tai hapertuneet.
  • Mahdollinen väistin tai kuppikahva on riittävän jämäkkä ja suorissa väistimissä ennen kaikkea päädyt ovat hyvin pehmustetut.
  • Pommeli: Runkoputki ei tunnu kohtuullisella voimankäytöllä päätytulppauksen ja mahdollisen muun pehmusteen läpi.

Silmämääräisesti lähellä maksimimittaa olevat aseet tarkistetaan mittaamalla esimerkiksi rullamitalla. Mittaustulos pyöristetään lähimpään kokonaiseen senttiin.

Aselajikohtaisesti kiinnitetään lisäksi huomiota seuraaviin asioihin:

 

  • Miekat: Pistokärki ei taitu liian herkästi sivuun; Lyömäterät ja runkopehmuste tarkistetaan erityisesti pistokärjen läheltä, missä puhkikuluminen ja rikkoontumiset tyypillisimmin tapahtuvat. Erityisesti vanhoissa miekoissa runkopehmusteet voivat olla lyömäterän alta rikki repeytyneitä, vaikka terä olisikin hyvässä kunnossa.
  • Nuijat: Lyömäterät eivät ole liian kovantuntuisia (ei liikaa teippikerroksia ja lyömäterä joustaa riittävästi lyönnin mukana).
  • Kirveet: Lyömäterien kiinnitys runkopehmusteisiin on tehty tukevasti eikä kärki heilu tai taitu herkästi sivuun.
  • Varstat: Ketjun pituus, kovuus ja kuulan kovuus. Varstan pituus mitataan ketju suoristettuna pienellä vedolla.
  • Varsiaseet: Pistokärki ei taitu liian herkästi sivuun; Terät eivät ole liian kovantuntuiset (ei liikaa teippikerroksia ja lyömäterä joustaa riittävästi lyönnin mukana). Runkopehmusteen ja lyömäterän välinen kiinnitys on tukeva, jotta terä ei pääse pyörähtämään lyönnin alta pois.
  • Keihäät: Pistokärki ei taitu liian herkästi sivuun tai ole käytöstä väsynyt. Liian pehmeät vaahtomuovilaadut voivat vaikuttaa väsyneiltä jo uusinakin. Huomaa uusi 4,3 metrin maksimimitta keihäissä.
  • Heittokeihäät: Pistokärki ei taitu liian herkästi sivuun tai ole liian väsynyt. Tarkistetaan myös, että kärki ei mahdu herkästi silmään kokonsa tai kulmikkuutensa johdosta. Heittokeihäät, joilla saa myös pistää (= runkoputki koko matkalla) tarkistetaan erityisellä huolellisuudella kärkipehmusteen osalta. Olennaisen mittaisena toteutettu runkoputki suositellaan koko rakenteen pituiseksi tai vähintään pään mahdollisiin siivekkeisiin asti, jotta ylijäävä runkoputketon osuus ei taivu ja murru käytössä.
  • Kilvet: Erityisesti alareunan pehmusteen tarkistaminen (ei loppuunkulunut, murtunut tai hapertunut); Reunapehmusteen ja etupehmusteen välistä ei löydy isoja rakoja; Kahvan kiinnitys ei tunnu liikaa etupehmuteen läpi; Etupehmusteessa ei ole isoja painaumia tai rakoja, joita voi syntyä esimerkiksi varastoinnin seurauksena toisen kilven kahvan tai muun rakenteen painamana.
  • Sotakoneet hyväksytetään tapahtuman järjestäjillä, ja paikalle niiden hyväksyttämiseen otetaan lähtökohtaisesti järjestäjien lisäksi sekä pääase- että pääjousitarkastajat. Mikäli olet tuomassa tapahtumaan sotakonetta, jota ei ole aiemmin Sotahuudossa käytetty, pyydämme olemaan yhteydessä asiasta hyvissä ajoin ennen tapahtumaa.

Tarkastajaohje nuoli- ja jousitarkastajille

Tapahtuman jousi- ja nuolisääntöjen tulkinnat eivät ole muuttuneet viime vuodesta. Lähtökohtaisesti kärjeltään vuoden 2024 sääntöjä vastaavaksi päivitetty nuoli, joka on hyväksytty Sotahuudossa 2023, läpäisee vaatimukset myös Sotahuudossa 2024 mikäli sen kunto on edellisvuotta vastaava. Uudistuneet kärkivaatimukset ovat vaahtomuovisen kärjen minimihalkaisijan kasvaminen 70 millimetriin, ja vaatimus vaahtomuovisen osuuden päällystämisestä kankaalla.

 

Vuonna 2024 pääjousitarkastajana toimii Paula Nykänen, johon voi olla yhteydessä kaikissa nuoli- ja jousitarkastuksia koskevissa kysymyksissä. Tänä vuonna jousi- ja nuolitarkastuksissa tullaan priorisoimaan erityisesti ennakkotarkastuksia, millä pyritään vähentämään perjantai-illan stressiä itse tapahtumassa sekä nopeuttaa tarkastusprosessia. Päätarkastajan toiveena onkin nuolten ja jousten ennakkoon tarkastuttaminen kaikkien niiden jousiampujien osalta, joille se on mahdollista. Paikkakunnittain ennakkotarkastajina toimivat seuraavat henkilöt:

 

  • Pääkaupunkiseutu: Paula Nykänen, Petra Hänninen
  • Tampere: Jani Jousmäki
  • Jyväskylä: Konsta Hänninen, Eetu Kinnunen
  • Lahti: Tuukka Laukkanen

 

Ennakkotarkastetut nuolet niputetaan ja tarkastaja lisää oman puumerkkinsä nippuihin. Niput avataan ja tarkastusteipit lisätään tapahtumapaikalla.


Aikaisemmista vuosista poiketan myös jouset voidaan tarkistaa vetolujuuden osalta mikäli ennakkotarkastajalla on käytössään mittaamiseen soveltuva laite. Tällöin jousia ei tarvitse tuoda tarkastettavaksi enää tapahtumapaikalla.

fiFI