Hengennostatus – Tilannepäivitys & tapahtumaturvallisuus

Vappuajan tervehdys, arvon sotahuutokansa!

 

Kevät lähestyy vääjäämättä loppuaan. Se tarkoittaa, että Sotahuutoon on enää muutama kuukausi! Ennen kaikkea kuitenkin tärkein osa itse Sotahuutoon pääsyä on ilmoittautuminen.

Ilmoittautuminen Sotahuutoon tehdään tänäkin vuonna ilmoportaalin kautta. Ilmoittautuminen aukeaa toukokuun, eli juuri alkavan kuukauden, alkupuolella, joten olkaa valmiina!

 

Sotahuutoon ilmoittautumisen lisäksi tulee valmistautuminen. Me viestintätiimissä haluamme varmistaa, että kaikki tarvittava tieto tulee olemaan jo kesäkuun aikana Sotahuudon nettisivuilla. Tämä sisältää alustavan aikataulun, alueen kartan, saapumisohjeet sekä jopa vinkkilistan pakkaukseen. Mutta onko jotain, mitä erityisesti haluaisit nähdä tämän vuoden tiedonannossa sotahuuto.fi-sivuilla, joka sieltä puuttuu? Laita ihmeessä viestiä sähköpostiin severi@sotahuuto.fi, ja katsotaan viimeisetkin puuttuvat tiedot kasaan!

 

Tapahtuman tärkeimpiin käytännön puitteisiin kuuluu sen turvallisuus, jota kasvava tiimimme edustaa järjestyksenvalvonnan, ensiavun sekä häirinnänvastaisuuden merkeissä. Pehmomiekkailun lajiliiton yhdenvertaisuussuunnitelma on olennainen osa tätä toimintaa ja on ajan tasalla myös tämänkin vuoden. Tapahtuman aikana järjestyksenvalvojat päivystävät tapahtuma-alueella ja voivat tarpeen vaatiessa puuttua tapahtuman sääntöjen vastaisiin tilanteisiin. Osaava ensiaputiimimme päivystää erityisesti skenaarioiden aikana tapaturmien varalta. Mukaan turvallisempaa tapahtumaa tekemään voit ilmoittautua täältä.

 

Viimeisenä, eikä lainkaan vähäisimpänä, häirinnänvastaisen työ on viime vuoden lailla tärkeässä osassa kaikille turvallisen sekä mielekkään tapahtuman luomisessa. Seuraava teksti onkin tervehdys kyseisen työn vastuuhenkilöltä Jaakolta, joka avaa työnkuvaa sekä tarkoitusperiä!

Kaksi boffaajaa vaihtamassa kuulumisia skenaarioiden välillä

Heippa Sotahuutajat!

 

Olen Jaakko Rinne ja Sotahuudon häirinnänvastaisen työn ja yhteisötiimin vastuuhenkilö. Yhteisötiimi on ystävällisempi termi korvaamaan viime vuoden sanahirviön, eli ”hyvinvointi- ja häirintäyhdyshenkilöt” (allekirjoittanut on myös tästä kielellisestä rikoksesta vastuussa, syvät pahoitteluni). Tämän nimen on tarkoitus kuvata paremmin häirintäyhdyshenkilöiden laajentunutta toimenkuvaa, josta haluan kertoa.

 

Me Sotahuutajat ollaan monimuotoinen ja kaikkialta (lähinnä) Suomesta tuleva porukka. Meillä on monimuotoiset syyt ja tavat boffata, eikä ketään jätetä tarkoituksella harrastuksen ulkopuolelle. Koko Sotahuudon pian kaksikymmenvuotisen elinkaaren ajan on toisteltu, että Sotahuudon täytyy olla se kaikkia boffajia yhteen tuova tapahtuma ja siltä se tuntuukin. Sotahuudossa myös käyttäydytään hyvin ja esimerkiksi häirintä- ja kiusaamistapahtumia tulee harvoin. Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei asian suhteen tulisi olla valpas, mutta uskon yhteisön ansaitsevan tästä tunnustusta. Perinteisten huutosotiemmekin veteraanit tietävät, että Sotahuudossa ollaan kuitenkin ennen pitkää rinta rinnan; lopulta samalla puolella. Valppaus on kuitenkin valttia ja epäilemättä häirintä ja kiusaaminen ovat silti ongelmia, vaikka niitä ilmenisi vain vähän. On myös tahattomia häirintätilanteita, ryhmien välisiä jännitteitä ja porukasta ulos jäämisiä. Jokainen Sotahuutaja ansaitsee kuitenkin turvallisen ja mukavan Sotahuudon.

 

Tänä vuonna yhteisötiimin tarkoitus on toimia niin häirintätilanteissa korjaavana tukena, kuin myös ennaltaehkäisevän työn tekijöinä ja Sotahuutoyhteisön vahvistajinakin. Yhteisötiimiläisiä tulee löytymään muista järjestäjistä (kuten EA:sta ja järjestyksenvalvojista) kuin myös kentältä boffaamasta. Jokaiseen armeijaan valitaan vähintään yksi vastuuyhteisötiimiläinen. Yhteisötiimiläiset ovat matalan kynnyksen järjestäjäyhteys, juttukaveri kaikenlaisissa asioissa ja tarvittaessa tukihenkilö, jos tapahtuman osallistuja tulee kiusatuksi, kohtaa häirintää tai on jostain muusta syystä jäämässä yksin raskaan kokemuksen kanssa. Yhteisötiimiläiset tulee tunnistamaan (todennäköisesti) olkanauhasta ja tiimiin saa yhteyden puhelimitse jo ennen tapahtumaa ja viikon tapahtuman jälkeen, luottamuksellisesti tietenkin. Tarkemmat tiedot yhteisötiimin tunnistamisesta ja yhteystiedoista tulee lähempänä tapahtumaa.

 

Mukaan ottava, turvallinen ja yhteisöllinen ilmapiiri on Sotahuudolle ominaista ja yhteisömme suurimpia aarteita (arkkuskenaariossa paljastuu, että todellinen arkku oli ystävyys tjsp). Pidetään yhdessä näistä arvoista huolta jatkossakin!

Selkeät osiot sekä tarvittavat yhteystiedot liittyen tapahtumaturvallisuuteen pyritään nostamaan kesäkuun aikana näkyville Sotahuudon sivuille.

 

Näillä puheilla Sotahuudon järjestäjätiimi toivottaa teille aurinkoista toukokuuta!

Tarkennus sääntömuutoksiin

Hyvät kanssaboffaajat,

 

Viime perjantaina julkaistu ennakkoilmoitus kahdesta merkittävämmästä tämän vuoden rakennesääntömuutoksesta (keihäiden enimmäispituus 4,3 m ja nuolenkärjen vähimmäisleveys 70 mm) on herättänyt pehmomiekkailuväen keskuudessa paljon keskustelua ja kysymyksiä. Pyrin tässä jatkotiedotteessa vastaamaan muutamiin yleisimmin esitettyihin huolenaiheisiin.

Miksi näiden muutosten kanssa ei käytetä siirtymäaikaa?

Työryhmässä keskusteltiin pitkään ja kattavasti siirtymäajan tarpeellisuudesta molempien muutosten kohdalla. Keskustelun tuloksena katsottiin, että siirtymäaikaa tulisi käyttää sääntömuutosmenettelyssä vain, jos se olisi välttämätöntä harrastajiin kohdistuvan kohtuuttoman taloudellisen tai ajallisen paineen estämiseksi.

 

Kyseessä olevia muutosehdotuksia tarkasteltiin erityisesti pelaajaturvallisuuden kannalta. Turvallisuustarkastelun oleellisena osana käytettiin ajantasaista EA-näkökulmaa, jonka perusteella pitkät keihäät ja nuolet ovat merkittäviä vammojen ja eritasoisten haavereiden lähteitä. Tilanteen kokonaiskuvan luomiseksi kuultiin EA-henkilökunnan lisäksi ase- ja jousitarkastajia sekä lajiaktiiveja. Nuolia koskien niiden määrän suuri kasvu viime vuosina katsottiin korostavan tarvetta tarkastella niiden turvallisuutta erityisen huolellisesti.

 

Lisäksi huomioitiin, että molemmille välinetyypeille on kehittynyt erilaisia sääntöjä tarkentavia asetarkastuskäytänteitä, joilla on pyritty pitämään välineitä turvallisina. Tunnettuja esimerkkejä tällaisesta sääntöjen ulkopuolisesta sääntelystä ovat 50 mm kärkileveyden nuolien de facto -kielto, sekä keihäiden liikataipuisuuden, ns. fjongauksen tarkastus. Työryhmässä katsottiinkin, että sääntöjen ja käytänteiden välillä vallitsevat räikeät ristiriidat edelleen korostaa muutosten tarpeellisuutta.

 

Siirtymäaikamenettelyn erityisenä ongelmana nähtiin myös tiedonkeruun hankaloituminen. Kertyvän tiedon saamisen pitkittyessä muutosten vaikutusarvioiden tekeminen vaikeutuu, mikä olisi erityisen haitallista, kun huomioidaan, että muutoksia ollaan tekemässä ensisijaisesti turvallisuussyistä.

 

Keihäiden lyhentämisestä tuleva korjaustaakka ja kustannukset katsottiin kokonaisuutena arvioiden maltillisiksi. Kokonaistarkastelussa lisäksi huomioitiin, että harrastajia ei tulisi turhaan saattaa tilanteeseen, jossa kilpailuedun saavuttamiseksi heidän olisi rakennettava vain tätä vuotta varten muutoksen sallimaa rajaa pidempiä keihäitä.

 

Työryhmä toi käsittelyssään esiin, että nuolenkärkien leveyden muutoksen osalta on useita päätöstä monimutkaistavia tekijöitä. Koska nuolten määrä lajin nykytilassa on huomattavan suuri, koituu niihin tehtävistä muutostöistä vastaavasti huomattavaa vaivaa ja muutoksen luonteesta riippuen myös jonkin verran rahallista taakkaa. 

 

Mikäli nuolen rakenteeseen olisi pitänyt muutoksen yhteydessä muutoin kuin kärjen osalta puuttua, olisi työmäärä nopeasti noussut tiivis ajallinen kehys huomioiden kohtuuttomaksi. Varsinaista nuolenkärkien vaihtoprosessia tarkasteltaessa arvioitiin kuitenkin sekä työn että rakenteen uusimisesta seuraavien kustannusten olevan kohtuullisia suurellakin nuolimäärällä, ja että toteutunut työmäärä on sopusoinnussa saavutettavien turvallisuus- ja yhdenmukaisuusetujen kanssa.

Miksi emme salli 65 mm tai 60 mm leveitä kärkiä vielä tänä vuonna?

Kuten siirtymäaikatarkastelussa, myös erilaisten porrastettujen ratkaisujen osalta työryhmä päätyi kielteiseen kantaan. Turvallisuuden ja tiedonkeruun osalta erilaisiin porrastettuihin ratkaisuihin pätevät samat kokonaisarviot kuin siirtymäaikamenettelyssä.

 

Käsitellessään porrastusmenettelyä työryhmä päätyi olemaan kannattamatta sellaisia myös  yhdenvertaisuussyistä. Eri ryhmillä on vallitsevassa tilanteessa hyvin eri mittaisia alle 70 mm kärkileveyden nuolia. Työryhmä katsoi, että porrastusmenettely ei oleellisesti vähentäisi yksittäisen muutostyön tekijän työmäärää, mutta merkittävästi eriarvoistaisi harrastajia muutoksen kohdistuessa porrasvuotena vain osaan heistä. 

 

Koska ei ole kokonaistarkastelussa riittäviä perusteita kohdella ryhmiä tai harrastajia tältä osin eriarvoisesti, katsottiin oikeudenmukaisimmaksi ratkaisuksi saattaa muutokset voimaan ilman porrasvuotta.

Riittääkö pelkän nuolen vaahtomuovikärjen vaihtaminen ja kankaan asettaminen, vai pitääkö muitakin osia vaihtaa?

Mikäli nuoli muilta osin vastaa sääntöjä ja on normaalia tarkastuskäytäntöä seuraten nuolelle osoitetun jousen kanssa turvallinen käyttää, pelkän vaahtomuovikärjen vaihtaminen ja sen sopiva päällystäminen riittää hyväksyttyjen nuolten rakentamiseen. 

 

Leveämmän nuolenkärjen tavoitteena on yhtäältä estää nuolenkärkeä uppoamasta silmäkuoppaan ja toisaalta jakaa nuolesta syntyvä isku laajemmalle alueelle. Kärkikankaan tarkoituksena on puolestaan parantaa nuolten puhtaanapidon edellytyksiä sekä muutoin edistää nuolten vastaanottamisen yleistä turvallisuutta.

Mistä tiedätte, että juuri 70 mm on hyvä, eikä esimerkiksi 65 mm tai 75 mm?

Lyhyt vastaus on, että me emme voi varmasti tietää 70 mm olevan juuri oikea mitta. Sääntömuutoksen vaikutuksia seurataan tarkasti ja arvioidaan erityisen huolellisesti sen keskeinen turvallisuuskehys huomioiden. 70 mm raja on pienin, millä työryhmä uskoi suoritettujen vertailujen perusteella olevan käytännön vaikutusta. 


Tätä arviota tehdessä huomioitiin lisäksi 50 mm leveiden kärkien laaja käytännön käyttökielto, 60–-65 mm leveiden kärkien aiheuttamien vammojen määrä, luonne ja vakavuus sekä saatavilla olevien valmiiden materiaaliratkaisujen mitat.

Last but not the least

Kuten kaikissa sääntömuutoksissa, vaikutusten arviointi ja seuranta ovat keskeisessä roolissa. Mikäli riittäviä myönteisiä vaikutuksia kokonaisturvallisuuteen ei muutoksilla saavuteta, voidaan lisä- tai vaihtoehtotoimia sellaisessa tilanteessa uudelleen harkita.

Myös harrastajien osuus turvallisuudessa on tärkeää muistaa; jokaisen rakentajan ensimmäinen velvollisuus on tehdä turvallisia välineitä. Esimerkiksi nuolten kohdalla tämä tarkoittaa materiaalien jäykkyden, eheyden, muotoutumisen sekä erilaisten tukien ja kiinnitysten, nuolen puhtauden sekä nuolille tarkoitetun jousen oman vetolujuuden ja tilannekohtaisen voimankäytön kokonaisvaltaista huomioon ottamista nuolia rakentaessa, käytettäessä ja huoltaessa. 

Säännöissä ilmoitetut rakennevaatimusten rajat ovat ainoastaan vähimmäisvaatimuksia, eivätkä vielä tarjoa aukottomia ratkaisuja kaikkiin kysymyksiin ja tavoitteisiin. Kehitystyön, testailun ja ideoinnin hedelmiä toivomme kaikkien jakavan rohkeasti parhaiden ratkaisujen löytämiseksi.

 

Keväisin terveisin, 

Vesa Ylhäinen

Sääntömuutostyöryhmän puheenjohtaja

Rakennesääntömuutokset 2024

Hyvä boffauskansa!

 

Ensimmäiseksi haluan sääntömuutostyöryhmän puolesta kiittää kaikkia, jotka ovat lähettäneet meille mietittyjä ja perusteltuja sääntömuutoksia. Tällä hetkellä kaikista ehdotuksista on käsitelty noin kaksi kolmasosaa ja loput saadaan todennäköisesti pakettiin tulevien viikkojen aikana. Suuri osa muutoksista on kohtuullisen pieniä, osa jopa vain kosmeettisia. Julkaisemme sekä päivitetyt säännöt että muutoslistan perusteluineen, kunhan koko työ on valmis. 

 

Luvassa on kuitenkin kourallinen suurempia rakennesääntömuutoksia, jotka haluamme julkaista perusteluineen mahdollisimman pian, sillä ne vaikuttavat todennäköisesti monen boffaajaan valmistautumiseen. 

Nuolten ja heittokeihäiden kärkien muutokset

Nuolet ja vasamat

  • Nuolen vaahtomuovisen kärkipehmusteen minimihalkaisijan kärjestä tulee olla vähintään 70mm.
  • Kaikki nuolet on päällystettävä sileällä kankaalla.
      1. Tiheään kudottu kangas, jonka pinta hengittää ja päästää ilmaa läpi. Kankaan pinnan tulee tuntua ihoon hangatessa sileältä, eikä saa muodostaa teräviä kulmia taitettaessa. Soveltuvia kankaita ovat esimerkiksi sukkahousu ja lakanakangas.
  • Muokkaamattomat IDV-nuolet eivät ole enää sallittuja.

 

Heittoaseet

  • Heittokeihään kärjen leveys tulee olla vähintään 70mm.

Jouset ja nuolet ovat vuosia olleet kaikkein hankalin aselajimme turvallisuuden näkökulmasta. Merkittäviä pelin pysäyttäviä vammoja dominoi kolme kategoriaa: suoraan aseisiin liittymättömät vammat, kuten nilkan nyrjähdykset tai nestehukka kuumana päivänä, aivotärähdykset ikävistä osumista raskailla aseilla ja nuolten osumat silmiin. Näistä kahteen jälkimmäiseen voidaan vaikuttaa rakennesäännöillä.

 

Sääntömuutostyöryhmä katsoo, että 5cm leveä vaahtomuovikärki on liian kapea ja ei sellaisenaan estä riittävästi nuolen uppoamista silmäkuoppaan. Lisäksi meillä on syytä uskoa, että nimenomaan silmän pinnan naarmuuntumista voidaan vähentää peittämällä vaahtomuovi riittävän sileällä kankaalla. Näiden vaatimusten seurauksena IDV-nuolia ei voida enää sallia muokkaamattomina.

 

Vaikka heittokeihäät ovat merkittävästi nuolia ongelmattomampi aselaji, nostetaan heittokeihään kärjen minimileveysvaatimus samaksi kuin nuolella. 

Näillä muutoksilla vahvistamme periaatettamme siitä, että bofferin kärjen ei tulisi mahtua silmään. Tämän seurauksena toivomme lopultakin näkevämme vähemmän silmävammoja ensiapupaikalla.

Keihäiden maksimipituus

Keihäät

  • Keihäiden maksimipituus rajataan 4,3 metriin.



Keskustelu keihäiden maksimipituudesta on liikkunut harrastajakunnan sisällä jo muutaman vuoden. Monenlaisia perusteluita asian puolesta ja vastaan on kuultu, käyn tässä läpi merkittävimmät päätökseen vaikuttaneet argumentit. 

 

Liiton sallivuusperiaatteen kannalta aselajin kategorinen rajoittaminen tällä tavalla on ongelmallista ja lähdimmekin tähän keskusteluun hyvin varautuneesti. Emme myöskään usko, että tällä on merkittävää nettopositiivista vaikutusta itse taistelun hauskuuteen. Se, mitä jossain saavutetaan, menetetään toisaalla. 

 

Vahva argumentti muutoksen puolesta liittyy turvallisuuteen. Saatavilla olevat materiaalit, joista lasikuitu on yleisin ja helpoiten saavutettava, soveltuu huonosti erittäin pitkien aseiden rakentamiseen. Lopputulos on painava ja liian taipuisa ollakseen helposti hallittava. Hiilikuitu mahdollistaa hieman pidempien aseiden tekemisen, mutta se on hintansa puolesta hyvin rajoittava, emmekä toivo että lajin yhdestä pääaselajista tulisi merkittävästi hankalammin lähestyttävä. 

 

Rajaamalla keihään pituutta vähennämme niiden painoa, millä toivomme olevan positiivinen vaikutus aivoturvallisuuteen. Tätä tukee entisestään se, että helpommin hallittava ase mahdollistaa paremman kontrollin lyönteihin silloinkin, kun käyttäjä alkaa väsymään. 

 

On todettava, että rajoitus ei missään nimessä ole lopullinen ratkaisu painavien keihäiden aiheuttamiin aivotärähdyksiin. Pelaajien järkevä voimankäyttö on ensiarvoisen tärkeää. Toteamme myös, että verrattuna lyöntien määrään Sotahuudossa vakavat haaverit ovat hyvin harvinaisia. Siksi pidämme tätä vain jokseenkin kevyesti asiaa puoltavana argumenttina. 

 

Argumenteista viimeinen ja lopulta ratkaiseva oli pelaajien enemmistön ja erityisesti piken käyttäjien toive siitä että näiden pituutta rajoitettaisiin. Tämän argumentin tueksi teimme ryhmille kohdennetun kyselyn, joka toimitettiin ryhmänjohtajille ja jossa kysyttiin ryhmän kantaa asiaan. Saimme 24 vastausta, joista 17 ryhmää puolsi pituusrajoitusta, 6 ryhmää vastusti ja yksi ryhmä äänesti tyhjää. Lisäksi huomattakoon, että vastustavat ryhmät olivat kooltaan korkeintaan keskisuuria.

 

Tämän perusteella hyväksymme, että tämän hetkisen kilpavarustelun negatiiviset seuraukset ovat suurempia kuin sallivuudesta saatava hyöty. Pitkät keihäät pysyvät kuitenkin vielä omana aselajinaan ja uskomme, että niiden käyttäjillä on edelleen täydet mahdollisuudet toteuttaa aselajin hienoja puolia.  

 

Tässä lyhyesti vielä muita pienempiä argumentteja, jotka puolsivat rajoitusta: 

  • Logistiikan helpottuminen
  • Materiaalien tehokkaampi hyötykäyttö, aselajin halventuminen
  • Liian pitkän piken käyttäminen ei ole kivaa, vaikka se onkin tarpeellista joukkueelle
  • Pikeistä tulee lähestyttävämpiä kun ne eivät ole niin painavia
  • Pikeillä taisteleminen on mielekkäämpää kun ne ovat hallittavampia

 

4.3m rajaa puolsivat seuraavat seikat: 

  • Pike aselajina pysyy lyhyemmistä keihäistä selvästi erillisenä.
  • Tämä on lasikuidun järkevillä maksimirajoilla
  • Materiaalit käytetään tehokkaammin kun hukkapaloja ei synny

 

Tässä kaikki tällä kertaa! Mukavaa bofferinrakennusta ja tapahtumakesän odotusta.

- Vesa ja sääntömuutostyöryhmä

Information for Beginners and International Participants

A recent blog post written by Travis Finneran talked about boffering taking place in Switzerland

Like last year, we have decided to pay special attention to newcomers to the sport and those coming from abroad. In this press release, we will open up Sotahuuto 2024 a little bit for beginners and those coming to the event from outside Finland. Please note that, like the rest of the site, you can change the language of the page from Finnish to English and back in the box at the bottom right corner.

FOR BEGINNERS

To attract new participants and keep the hobby alive, Sotahuuto 2024 offers a discount for new players. The exact amount of the discount will be announced in May when the registration opens.

To help beginners navigate the event, Sotahuuto's website includes a glossary of terms ("Sotahuuto ABC", in finnish only) that may be unfamiliar to new players.

The age limit for Sotahuuto is 15 years old. Information for minors and their guardians about boffering, participating in Sotahuuto, and the event's safety can be found here

Don't have a team yet? Gather your friends and register as a new team! This page offers tips on forming a new team. Our team mentors Juha-Matti Marjamaa and Eetu Sipilä will be available to support new and aspiring teams. Existing teams can also benefit from the team mentors.

If forming a new team seems daunting, you can also join an existing team! Ask your local training group leader about participating in Sotahuuto or check our website to see which teams are looking for new members on our site.

FOR INTERNATIONAL PARTICIPANTS

Sotahuuto 2024 is free for participants from outside Finland. This does not include food, which must be purchased separately.

A separate English-language briefing will be held on the Friday of the event, covering the event rules and Finnish boffering etiquette.

The project to translate the sotahuuto.fi website into English is progressing well, and most of the content is available in both languages.

TEAM STRENGTH ESTIMATES

The organizers have contacted teams with questionnaires about their estimated strengths for Sotahuuto. These estimates will be used as a basis for the preliminary divisions. Please respond as soon as possible! If you are the contact person for your team and have not received the questionnaire, please contact the organizers.

UPCOMING TIMETABLE

Registration for Sotahuuto opens in May and closes in June. After that, registration will be more expensive and it will no longer be possible to purchase event food. 

The volunteer application is open, although the process is in finnish only. The link provides information about the benefits for volunteers and descriptions of the tasks during the even. 

Miekkamatka 2024training challenge is underway and continues until July 11, 2024. The boff player who has collected the most entries from different trainings by Thursday of Sotahuuto week will win a Miekkamatka 2024 t-shirt!

The organizers will answer all your questions at jarjestajat@sotahuuto.fi.

Blogi: Sääntötyön tulevaisuus ja pelaajakyselyn tulokset

Uusi vuosi on alkanut, on aika herätä talviunilta ja aloittaa tapahtumakauteen varautuminen. Lajiliiton uusi hallitus on kokoontunut ja pohtii ahkerasti, miten parhaiten tukea suomalaisen boffoskenen kehitystä. Sillä aikaa minua on pyydetty kertomaan liiton sääntömuutostyöryhmän työstä, aikataulusta ja mikä parasta, avaamaan teille viime kesän pelaajakyselyn tuloksia.

Sääntömuutostyöryhmän puheenjohtaja Vesa Ylhäinen

Meidän tehtävämme työryhmässä on kerätä tietoa, joka kuvaa skenen todellista tilaa ja toimia asiantuntijaryhmänä, jolla on kyky tehdä perusteltuja ja pitkäjänteisiä päätöksiä sekä kommunikoida niitä skenelle. Tämä työ alkoi jo viime kesänä liiton pelaajakyselyn muodossa. Kysely keräsi yli 270 vastausta ja antaa meille hyvän yleiskuvan suomalaisen boffauksen tilasta. Käyn tässä läpi yleisiä löydöksiä sekä niihin liittyviä ajatuksia lajiliiton arvojen linssin läpi.

Boffaajat Numeroina

Ikäjakauma

Niin hyvässä kuin pahassa, mediaaniboffaaja on ylittänyt maagisen 30 vuoden rajapyykin. Tämä jakauma kertoo tarinaa, jossa boffauksen “suuri ikäluokka” on harrastanut lajia jo reilusti yli vuosikymmenen. Kun kysyimme monessako Sotahuudossa kävijät ovat käyneet, yli 34 % vastasi olleensa jo yli kymmenessä sotahuudossa.

Mitä tämä tarkoittaa, ja miksi se on tärkeää? Toisaalta se kertoo uskomattomassa omistautumisesta ja rakkaudesta lajiin, mutta se myös samalla paljastaa suurimman haasteen, joka skenellä on edessään. Uusien osallistujien tuleminen lajiin on merkittävästi hidastunut siitä, mitä se oli kymmenen vuotta sitten. Jollei tätä trendiä pystytä muuttamaan, boffaaminen lajina ja Sotahuuto tapahtumana tulevat kutistumaan tulevan vuosikymmenen aikana kun me vanhemmat harrastajat jäämme hiljalleen taka-alalle.

Tämän takia uudet ja nuoret harrastajat ovat nyt lajiliiton työn tärkeimmässä keskiössä. Helppoja ratkaisuja tähän ongelmaan tuskin on, mutta lajiliitto, Sotahuudon järjestäjät ja kaikki me yhdessä ryhmissämme voimme tehdä voitavamme, että uusien nuorien olisi hyvä ja helppo tulla osaksi mahtavaa harrastustamme.

Aktiivisuus

Tämä ei varmasti tule monelle yllätyksenä, mutta joka viides meistä boffaa ainoastaan tapahtumissa. Jos otamme mukaan harrastajat, jotka boffaavat harvemmin kuin kerran kuussa, kattaa tämä joukko jo yli puolet Sotahuudon osallistujista.

Mitä tämä tarkoittaa?

On vääjäämätöntä, että kulttuurierot näiden ryhmien välillä tulevat esiin. Pieni vähemmistö harjoittelee viikoittain ja kehittää kulttuuria tapojen, sääntöjen ja niiden tulkitsemisen osalta, mutta suuri joukko niin sanotuista tapahtumaboffaajista on tämän kehityksen ulkopuolella. Tämän takia on ensiarvoisen tärkeää, että sääntötyössä keskitytään sääntöjen selkeyteen ja helppoon tulkintaan sekä pelaajien valistukseen siitä, miten peliä pelataan yhdessä.

Muaan viisas boffaaja on sanonut, että boffaus on puhdasta kulttuuria ja tapahtuu aina eri ihmisten ajatusten, kokemusta ja uskomusten risteyskohdassa. Mitä lähemmäs onnistumme tuomaan toisemme yhteistä näkemystä, sitä hauskempaa meillä on yhdessä.

Aseet

Merkittävä osa meistä rakentaa edelleen aseensa itse, mutta ryhmän merkitystä ei voi väheksyä. Välineiden saatavuus tai niiden rakentamisen vaatima aloitteellisuus on yksi boffausta aloittelevan harrastajan haasteista. Ryhmät auttavat toki uusia paljon, mutta tällöin bofferinrakennuksen taito ei välttämättä siirry eteenpäin.

Vaikka valtaosa vastaajista on sitä mieltä, että heille on selvää kuinka turvallinen bofferi rakennettaan, voivat lajiliitto ja sääntötyöryhmä auttaa tässä merkittävästi kehittämällä ja selkeyttämällä säännöstöä sekä julkaisemalla ohjeita ja esimerkkejä hyvistä rakennustavoista.

SAFETY

(Osuus vastaajista jotka ovat samaa mieltä väittämän kanssa)

Turvallisuus on puhuttanut meitä läpi vuosien, useimmiten silloin, kun jotain sattuu ja pohdimme millaisia rajoja harrastuksellemme haluamme asettaa. Siitä huolimatta, että boffaaminen on verrattain turvallinen laji, liittyy kaikkeen kamppailuun fyysinen riski.

Mitä tämä tarkoittaa meille?

Riskien minimoiminen ja toisistamme huolehtiminen on meidän jokaisen vastuulla, mutta sääntötyölle tämä asettaa selvät raamit. Haluamme, että kaikki voivat tuntea tämän olevan turvallinen laji, jota voi harrastaa ilman pelkoa vakavista haavereista. Tätä varten lajiliitto tulee jatkossa seuraamaan erilaisten vammatyyppinen määrää tapahtumissa paljon entistä tarkemmin ja tukemaan turvallisuutta edistäviä muutoksia, joilla näitä saadaan vähenemään.

Turvallisuus puhuttaa, mutta minua rohkaisee kertoa että suurin osa EA-tapauksista viimekin vuonna liittyy nesteytykseen, huonoista varusteista johtuviin hiertymiin ja vastaaviin ennaltaehkäistäviin ongelmiin. Tässäkin tapauksessa tiedotus ja valistaminen on meidän tärkein tehtävämme.

Toinen tärkeä turvallisuuteen liittyvä aihe on henkinen ja fyysinen häirintä tapahtumissa, tapahtuminen ulkopuolella ja verkossa.

Seuraava on oma mielipiteeni, mutta uskon sekä hallituksen että jokaisen lajia rakastavan harrastajan jakavan sen:

Tämän on loputtava.

Ymmärrettävyys

(Vastausvaihtoehdot järjestyksessä: Vastustajan osuminen ottamattomuudesta johtuvat epäselvyydet, Omien osumien laskemisen vaikeudesta johtuvat epäselvyydet, Osumista huutelu kesken taistelun, Sääntörikkeistä valittaminen taistelun jälkeen, Puolijakojen epätasapainoisuus, Skenaarion sääntöihin liittyvät epäselvyydet, Omien ja vastustajien erottaminen toisistaan, Omien löyminen)

Ymmärrettävyys on boffauksen ytimessä. Sen kautta uusien harrastajien tuominen lajiin helpottuu. Onhan boffauksen suurimpia vahvuuksia se, että jokainen voi ottaa miekan käteensä ja pitää hauskaa ensimmäisistä treeneistä lähtien. 

Kysyttäessä mitkä asiat aiheuttivat eniten harmitusta Sotahuudossa, muutaman ymmärrettävyyteen liittyvää kategoriaa nousee ylitse muiden:

Osumien ottamiseen liittyvät vaikeudet, skenaarion sääntöihin liittyvät epäselvyydet ja omien ja vastustajien erottaminen toisistaan.

Skenaariosääntöjen selkeys ja yksinkertaisuus ovat suureksi eduksi, ja niiden selkeä kommunikointi tärkeää. Tapahtumien järjestäjät voivat omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että skenaariosäännöt olisivat mahdollisimman selkeät, ja poikkeustapauksia sekä harvinaisiin tilanteisiin liittyviä tarkennuksia olisi mahdollisimman vähän. Osana tapahtumajärjestäjien tukemista sääntötyöryhmä tulee keräämään palautetta ja hyviä käytänteitä ja pyrkii koostamaan nämä oppaaksi, joka auttaa tulevia järjestäjiä hyvien skenaarioiden suunnittelussa.

Vastustajien tunnistaminen on nykymuotoisessa Sotahuudossa merkittävä ongelma, varsinkin uusille pelaajille, joille ryhmät eivät ole entuudestaan tuttuja. Tätä pahentaa merkittävästi osapuolien toistuva vaihtuminen kesken tapahtuman.

Osuminen ottamisen vaikeudet ovat boffauksen kulttuuriristiriitojen ytimessä, mutta on samalla totta että lajimme on näiltä osin toisinaan hyvin vaativa. Kun yhdistämme sen, että moni boffaa harvoin, panssarit ovat usein päällä vain tapahtumassa ja heitämme päälle Sotahuudon intensiivisen taistelukokemuksen, ei ole yllätys, että erimielisyyksiä osumien laskussa tapahtuu. Helppoa hopealuotia tähän ongelmaan ei ole, mutta sääntöjen osalta voimme pyrkiä kehittymään suuntaan, joka parantaa tilanteiden läpinäkyvyyttä ja pitää huolen, että säännöt ja keskivertopelaajan oletukset siitä, miten niitä tulkitaan, ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Tämä voi tapahtua tuomalla sääntöjä lähemmäs olemassa olevaa kulttuuria, mutta ensisijaisesti se tapahtuu valistamalla ja tiedottamalla koko skeneä sääntöjen yhteisestä tulkinnasta.

Hauskuus

(Vastausvaihtoehdot järjestyksessä: Eläytyminen taistelukentän tunnelmaan, Vakava kilpailu, Taisteluiden suuri koko, Yksittäisten tilanteiden selvyys, Taistelun tekninen haastavuus, Yhteistoiminta ryhmän kanssa, Yhteistoiminta muiden ryhmien kanssa, Oman aselajin tai tekniikoiden testaaminen, Armeijoiden näyttävyys, Johtaminen)

Miksi me sitten taistelemme? Menneistä erimielisyyksistä huolimatta olemme tässä monessa mielessä enemmän samaa mieltä kuin ehkä arvaisimme. Lähes kaikki meistä arvostavat yhteistoimintaa suuressa tapahtumassa ja sen tuomaa ainutlaatuista kokemusta. Eläytyminen on tärkeää kahdelle kolmesta sotahuutajasta ja yli puolet arvostaa armeijoiden näyttävyyttä ja oman aselajin harrastamista ja testaamista.

Meidän tehtävämme lajiliittona, tapahtuman järjestäjinä ja harrastajina on nähdä ja ymmärtää tämä toiveiden ja riemun monimuotoisuus sekä nauttia yhdessä näistä asioista. Boffaus on monipuolinen laji ja uskon, että oikea suunta on se, jossa voimme oman hauskamme välissä nauttia myös toisen puolesta, silloin kun laji tarjoaa niitäkin asioita, jotka itselle eivät ole ykkösiä.

Sallivuus

(Osuus vastaajista jotka ovat samaa mieltä väittämän kanssa)

Kuten aiemmasta jo päättelimme boffaaminen on yli puolelle meistä laji, jossa oman luovuuden ja ideoiden merkitys on suuri. Nämä poluntallaajat ovat olleet lajimme sielu ja siemen ja siksi tämä on yksi lajiliiton keskeisistä arvoista. Haluamme, että luovuudelle on jatkossakin tilaa lajissamme.

Tilanne on päällisin puolin kohtuullinen, mutta parannettavaakin vaikuttaa vielä löytyvän. Melkein 40% vastaajista on sitä mieltä että heidän toivomaansa harrastusta rajoitetaan jossain määrin.  

Sääntömuutostyön strategia ja aikataulu

Viime vuoden puolella avasimme liiton verkkotapahtumassa sääntömuutostyöryhmän strategiaa. Sen voisi tiivistää seuraavasti: 

Haluamme määritellä hyvän pohjan ja periaatteet, joilla muutoksia tehdään, kehittää lajia päämäärätietoisesti ja erityisesti seurata muutosten onnistumista näiden pelaajakyselyiden kautta.

Boffauksen säännöt ovat koko skenen asia. Jokainen meistä on osa sitä, miten lajia harrastetaan, miten sääntöjä tulkitaan ja miten sitä opetetaan eteenpäin uusille. Boffaus on rakentunut innostuneiden, ahkerien ja etsivien ihmisten harteilla, jotka ovat vuosikausia etsineet parhaita tapoja tehdä asioita.

Haluammekin, että prosessi ja siihen vaikuttaminen on kaikille avointa ja aikataulut selviä. Tämän artikkelin lopussa on linkki sääntömuutosehdotus lomakkeeseen, jota kautta jokainen voi ehdottaa tapoja, joilla lajiamme voisi parantaa. Tämän vuoden osalta lomake on auki helmikuun loppuun asti. Maaliskuussa käsittelemme ehdotukset ja julkaisemme tämän kauden mahdolliset muutokset perusteluineen. Seuraavana vuonna sääntömuutoslomake aukeaa heti Sotahuudon jälkeen ja on auki jouluun asti jonka jälkeen työryhmä käsittelee muutokset heti vuoden alussa.

Työryhmän on tällä hetkellä hyvin miehitetty, mutta jos sinulla on intoa ja ajatuksia siitä, kuinka prosessia voisi entisestään kehittää tai kokemusta tällaisesta tutkimusperäisestä kehitystyöstä, ole ihmeessä yhteydessä allekirjoittaneeseen. 

Kiitos, jos luit tänne asti ja toivotan teille kaikille mukavaa boffokesän odotusta sääntömuutosehdotuslomakkeen saattelemana: 

Terveisin

Sääntömuutostyöryhmän puheenjohtaja – Vesa Ylhäinen

sekä työryhmän jäsenet: 

Heikki Tikkanen  – Roni Ekman – Anna Starck – Eetu Sipilä – Sampo Hakola – Oskari Spåra – Atso Ikäheimo – Aleksi Holtari

Blog: But Wait, That’s Not All from the Alps

And Travis is back with a follow up to our previous divulgation of the international initiative. The pleasure we have had expanding boffering across the continent can only be matched by the success it has seen. I’ll put down my dictionary and thesaurus and get right into the meat of the matter.

See last year’s blog from Travis here.

Travis Finneran on the right

Let’s start with a very important clarification: we are not trying to build a separate scene or set of rules but an exact extension of what is done in Finland. The response has been more than what we could have ever expected. We now have two teams in Switzerland! The first team has taken inspiration from the Gaulish heritage and named themselves the Uolcos Alpos. The second, wanting to set the tone and get some friendly rivalry going, took a Roman theme and took up the title of Legio Alpenes. Much akin to the first years of boffering, the teams number no more than a dozen individuals but all are extremely passionate about the sport. For organised competitions in 2023, the Uolcos have taken the lead in wins but the Legio are planning to strike back this year with a vengeance.

But that’s not all! The Legio team is fortunate enough to be composed of students from the Leysin American School, where I have continued my contract to teach boffering for the school. The fortunate part is less about yours truly but more that we have not only had our funding continued, but we have now received a grant for bringing students up to Finland for training sessions and events throughout the school year! That’s right – we’ll see you at the KeraWars. Due to the modest sum we have received for this first round, thirty percent of the team will be attending the tenth of February but these are the four best and most dedicated of the team. Now picture me turning on my best newscaster voice as I say “don’t take my word for it”, let’s hear what the first generation totally immersed in the sport have to say!

Chase, age 15, American

”Why yell at someone for missing a hit when you can just beat them again. Doesn’t that give more satisfaction than arguing on the field? That’s my personal philosophy.”

Elijah, age 15, American

“I love killing all the people that come to the training. It’s a great time when we get to beat the bejesus out of each other.”

Ollie, 16, English/Japanese

Padded combat, at first, seems like a dangerous or violent sport, but the truth is much different. After your first time trying the sport, you start to realise that, although it can hurt sometimes, padded combat is a safe sport and the time that you spend with your companions creates a very welcoming and safe place to be yourself. Also learning how to fight without your full strength develops a sense of patience, willpower and control. As well as learning how to fight, you also learn how to maintain the status/quality of your arms and make these weapons give you a sense of pride and parental instincts.”

Jacob, age 15, American/Polish.

“It’s just that fun.” 

Daniel, age 14, Irish.

“It’s a great thing to find a sport where I’m able to be this aggressive but without anyone getting hurt.” 

But that’s not all! Yes it’s a theme, check out the title. Multiple families have booked vacations for these young bloods to come up to Sotahuuto this year, some from as far as Texas and Kazakhstan. Yes, this is the level of enthusiasm we’re talking about here. We are still waiting on contacts from the United States to see if we can expect a contingent from those we have been in contact with, yes Dave I’m talking to you. Bring bagels, plain or garlic and onion. The exchanges we have had with Mike Birch out of Chicago, Illinois on the differences between Belegarth and boffering has been a great way to build a bridge between the two sports, hoping for some industrious Americans to use our translated rules across the pond.

I’d like to also give a shout out to the gallic reenactment group Viviskes from Vevey, Switzerland for letting us come down to their yearly event and doing some impromptu sparring as we learned about the Celtic necropolis beneath our very feet. This also allowed us to make contact with reenactors from as far away as Germany, France and Italy and explain the differences between the two activities.

But Wait! That’s not all. Ahh, I can feel the eye rolls. We now have our own kids event in June! In our second year we have more than twenty participants, and it’s as chaotic as it seems. We would have a large portion of these kids that can’t wait to join up with Minihuuto, but alas with this year date in May there are still five weeks of school left the kids will have to make do this year with the Alpine pastures.

A big part of our success has been due to our team in Finland, Ulfnar, for not only their support in material donations but also for allowing us to post videos on the team’s YouTube channel explaining what is boffering in English and easy fast breakdowns of the different weapons used.

But wait that’s…..no, that’s about it. Before I sign off, I just want to thank you. Yes, you. All of you. You all have had a hand in making this lifestyle what it is and it matters. Whole new parts of the world get to experience this pastime we share together and more is yet to come. On that note, I will see you in the shield wall!

Ensiaskeleet – Vapaaehtoishaku & Vuosikello

Sotahuuto tervehtii teitä ja toivottaa myös jokaiselle taisteluonnea vuodelle 2024!

Monikätinen, -taitoinen ja -tahoinen tiimimme aloittaa nyt työstönsä täydellä teholla. Ensimmäisenä hakuprosessimme kääntyy nyt kohti vapaaehtoishakua.

 

Tarvitsemme muun muassa:

  • Ase-, jousi-, sekä panssarintarkastajia, joiden sääntötuntemusta, lyöntikokemusta sekä kypärätietämystä tulevana kesänä tulee tarvitsemaan meistä jokainen.
  • EA-vastaavia joiden osaavilla parantajantaidoilla saadaan taisteluiden vaarat minimoitua.
  • Infotiskille ihmisläheisiä persoonia vastaanottamaan osallistujien kysymyksiä sekä auttamaan heitä parhaansa mukaan.
  • Järjestyksenvalvojia jotka pitävät varmalla otteella huolta tapahtuman turvallisuudesta sen aikana.

Näiden lisäksi, eikä lainkaan vähäisimpänä, Sotahuuto tarvitsee yleisiä nakkikäsiä lähes kaikenlaiseen tapahtuman pyörittämiseen liittyvään.

Aikaisempi kokemus katsotaan eduksi, mutta myös uudet ovat erittäin tervetulleita täyttämään näitä tapahtumalle elintärkeitä virkoja!

Hae vapaaehtoiseksi täältä

Kuten marraskuun tiedotteessa lupailtiin, tiedotus tapahtuman suhteen tulee olemaan kuukausittaista tammikuisesta pimeydestä toukokuun ensihelteisiin asti. Se, mitä jokainen meistä odottaa, on tietenkin itse tapahtumaan ilmoittautuminen, joka tulee aukeamaan näillä näkymin toukokuun alkupuolella.

Tiedotuksen lisäksi haluamme rohkaista jokaista taistelijaa käymään blogin puolella, josta voitte löytää taustoja sekä ajatuksia järjestäjien riveistä sekä mahdollisia katsahduksia tapahtumajärjestämisen vankan ulkokuoren alle.

Blogi: Viitekehyksestä

Kautta aikain tsekkiläiset näin ovat sanoneet, alla hyvän johtajan sä hyvää matkaa teet.

 

Hei vain sotahuutokansa! Olen John Helin, toinen tulevan vuoden pääjärjestäjistä, ja toivotan teidät tervetulleeksi tämän vuoden blogiin pariin.  Ensimmäisenä puhumme Sotahuudon 2024 viitekehyksestä!

Kuten tämän vuoden sotahuudon loppubriiffissä avasimme, toimii tulevan vuoden viitekehyksenä 1400-luvun alussa nykyisen Tsekin alueella käydyt hussilaissodat.

Kuva John Helinistä
John Helin

Vaikka ajanjakso onkin äärimmäisen merkittävä nykyisen Tsekin ja Slovakian alueiden historialle, on se varmasti laajalle suomalaiselle yleisölle hieman tuntemattomampi. Viitekehystä lieneekin hyvä avata kaikille, jotka eivät koe olevansa rytmikkäitä Tabor-huutoja loppubriiffissä messunneita Harmaasusia.

Hussilaissodat käytiin vuosina 1419–1434 ja ne saivat alkunsa, kun tšekkiläinen uskonoppinut Jan teloitettiin roviolla Konstanzin kirkolliskokouksessa vuonna 1415. Teloitusta vaati katolinen kirkko, mutta varsinaisen tuomitsemisen teki Pyhän Saksalais-Roomalaisen keisarikunnan hallitsija Sigismund. Tapahtunut herätti ymmärrettävästi tunteita Husin Böömiläisten (Tsekkiläisten) seuraajien hussilaisten keskuudessa ja levottomuudet alkoivat Tsekissä.

 

Böömin kuningas Wenceslaus yritti epätoivoisesti estää valtakuntaansa ajautumasta avoimeen sisällissotaan. Avoin konflikti oli kuitenkin väistämätön ja sota leimahti liekkeihin vuonna 1419, kun Prahan kaupungintalosta heitettiin kivi Hussilaisten kirkkokulkueeseen. Raivostuneet hussilaiset ryntäsivät kaupungintaloon ja heittivät kaupunginneuvoston jäsenet ulos ikkunasta. Tarinan mukaan kuningas Wenceslaus kuoli järkytyksestä kuultuaan välikohtauksesta ja Böömi ajautui kaaokseen.

 

Tapahtuneen jälkeen monia katolilaisia häädettiin kotikaupungeistaan kaikista yhteiskuntaluokista löytyneiden hussilaisten toimesta. Mikä pahempaa, kruununperijäksi ilmoittautui Wenceslausin veli; se samainen Sigismund, joka oli muutamaa vuotta aikaisemmin tuominnut Jan Husin kuolemaan. Vähemmän yllättäen Hussilaiset eivät olleet innoissaan ajatuksesta Sigismundista hallitsijana. Böömiläisten aatelisten keskuudessa oli paljon hussilaissympatioita, ja mikä tärkeämpää, Böömi oli heidän mukaansa vaalikuningaskunta. Sigismundin puolella oli kuitenkin kirkko ja paavi, Martin V, julisti ristiretken hussilaisia vastaan.

 

Sigismund saisi johdattaa useamman ristiretken Tsekkiin hussilaissotien aikana, sillä motivoituneet ja tehokkaasti johdetut hussilaiset onnistuivat kekseliäillä taktiikoillaan torjumaan Sigismundin armeijat kerta toisensa jälkeen. Erityinen piikki lihassa oli yksisilmäinen hussilaiskenraali Jan Ziska, jota ei ainakaan tsekkiläisen perimätiedon mukaan kertaakaan voitettu taistelussa.

 

Kuten kaikissa hyvissä sodissa, myös näissä sodissa riitti erilaisia selkäänpuukotuksia ja puolenvaihdoksia. Vaikka pääosaa näyttelikin Sigismundin ja hussilaisten väliset taistelut, ehtivät hussilaiset taistella myös toisiaan vastaan, Böömin aateliston lojaliteetti oli ailahteleva Sigismundin ja kapinallisten välillä, ja kävipä joukko hussilaisia taistelemassa palkkasotilaina aina itämeren rannikkolla saakka. Mutta tästä kaikesta kuullaan varmasti lisää Sotahuudon tuiskeessa.

 

Tärkeintä lienee se, että viitekehyksen puitteissa pystytään tarjoamaan osallistujille mielekkäitä armeijavaihtoja, huikeita taisteluja, sekä viihdyttävää kesäteatteria. Sitä viimeisintä kun kaikkihan tulevat Sotahuutoon katsomaan.

 

Tänne asti selvinneille lienee myös syytä kertoa yksi informaationpalanen, joka ilmoitettiin pääjärjestäjien kyselytunnilla, eli luvassa on perinteikäs neljän armeijan Sotahuuto, jossa armeijoina toimivat Sigismundin ristiretkeläiset, hussilaiset, Tsekkiläiset-, sekä Saksalaiset aateliset. Armeijoista, päivähoitohenkilöistä ja armeijajaoista kuitenkin lisää myöhemmissä blogeissa ja tiedotteissa! Pitäkää siis silmänne ja korvanne avoinna!

Moro ja toivottavasti pidit Sotahuudon 2024 ensimmäisestä blogitekstistä! Täällä kirjoittaa toista vuotta Sotahuudon blogivastaavana toimiva Erika Mäkelä, joka lienee tutumpi sohukentillä korppimaskisena Harhamainparven soturina.

Kohti Sotahuutoa –blogi on jälleen palannut sytyttelemään innostuksen liekkejä boffauskansaan ennen kesän ja vuoden mahtavinta viikonloppua. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi halunamme on laajentaa aihepiiriämme koskettamaan itse Sotahuudon lisäksi myös kaikkea muuta boffaukseen liittyvää.

Kuva Erika Mäkelästä
Erika Mäkelä

Meillä on jo aiheita suunniteltuna, mutta tänä vuonna haluamme järjestäjätiimin kanssa kutsua teidät osallistumaan blogin tekemiseen ideoimalla tai kirjoittamalla. Ideoita ei tarvitse kehitellä kovin pitkälle: jos olet esimerkiksi koskaan pohtinut, miten muissa joukkueissa pidetään motivaatiota ja yhteishenkeä yllä talvikaudella, me saatamme pystyä kaivamaan vastauksia.  

Otamme mielellämme vastaan myös tekstejä. Mikäli sinulla on keskustelunavauksia tehtävänä tai tarinoita jaettavana ja kynä pysyy kädessä edes jotenkuten, me voimme tarjota alustan ja apua prosessiin. Tule siis mukaan paljastamaan skenen salaisuudet, kertomaan kadotettua historiaa ja pitämään boffaajien yhteishenkeä yllä kylmän talven läpi. 

Aihe-ehdotuksia ja tekstejä otamme vastaan Suomen boffaajat -discordkanavalta, jonka kautta voi laittaa viestiä blogivastaavalle tai vaikka pääjärjestäjille. Tule rohkeasti mukaan! 

EVENT LOCATION AND DATE

Respected Sotahuuto community!

 

The organizing team for Sotahuuto 2024 has recently begun their work, taking the first significant steps towards the realization of the event. Much has been worked on, and there is still much to be done, but we have now reached the most important milestone.

 

Therefore, mark in your calendars the confirmed location and date:

Kauppilan tila

Region: Ikaalinen, Pirkanmaa

12.–14.7.2024

 

The head organizers for the upcoming Sotahuuto are John Helin and Joonas Lehtonen. They lead an organized team that is continuously growing and remains open to anyone willing to contribute to the preparation of Finland's largest soft sword fighting event. If you feel you have something to offer to this endeavor, feel free to contact us at the email address jarjestajat [at ]sotahuuto.fi!

 

.

 

.

 

In the spring, from January to May, In the spring, from January to May, expect a monthly announcement on this site to keep you updated on the progress of event planning. We will share our goals and provide information in preparing for the registration opening. In June, communication will focus on group-specific messages, and in July, a final announcement will cover event guidelines for both seasoned veterans and newcomers. 

 

In addition, both the head organizers and our communication coordinator are actively accessible. So, feel free to reach out, and let's make the event exactly what its participants envision and deserve!

 

.

 

At this stage, the Sotahuuto team expresses gratitude for your patient anticipation, wishes you a happy end of the year, and looks forward to the exciting times ahead!

 

Sähköposti: jarjestajat@sotahuuto.fi

en_GBEN